Vinkkilän Luomutuotteen tarina

Mistä kaikki sai alkunsa

 

90-luvun alussa Seija (ja Ilkka) kokeili useita eri kasveja mökkimme kasvimaalla. Meillä oli endiiviä, parsaa, mesimarjaa, tyrniä, aroniaa jne. Kun satoa alkoi tulla, uteliaina kokeilimme miten näitä tuotteita voisi käyttää. Kyselimme raumalaisilta ( varsinainen asuntomme oli Raumalla ) miten tyrnimarjaa pitäisi käyttää. Meille neuvottiin puristamaan se mehuksi jääpalapusseihin ja pakastamaan. Talvella sitten sitä tuli nauttia päivittäin ja flunssa pysyisi loitolla. Raumalaiset kertoivat, että yhdessä tyrnimarjassa on saman verran C-vitamiinia kuin kokonaisessa appelsiinissa. Me teimme näin ja seuraavan talven aikana kumpikaan ei saanut flunssaa. Eikä enää koskaan sen jälkeenkään.

Istutimme sitten vähän lisää eri lajisia tyrnipensaita. Terveysvaikutukset kiinnostivat minua niin paljon, että tilasin Turun Yliopiston kautta kaiken mahdollisen mitä tyrnistä on kirjoitettu. Siellä oli tiedossa satoja tutkimuksia, mutta vain osa saksan- tai englanninkielisinä ja loput joko venäjäksi tai kiinaksi. Yhden saksalaisen villimarjatutkimuksen kautta sain tietää Berliinin yliopiston tyrnitutkimuksista ja sitä kautta sain käsiini saksalaista kirjallisuutta terveyskasveista ja terveellisistä ravintoaineista yleensä.

Tyrni näytti olevan aivan vertaansa vailla oleva terveyspommi. Mitä enemmän sitten tyrniä tutkin sitä enemmän aloin törmätä myös muihinkin terveellisiin kasveihin, yrteistä aivan tavallisiin ravintokasveihin. Seija taas oli pääasiassa keskittynyt viljelyyn.

80-luvulla olimme asuneet paljon ulkomailla ja Seijan oli ollut jätettävä työpaikkansa työterveyshoitajana. Vastaavaa paikkaa ei takaisin tullessamme ollut Raumalla saatavilla, joten hän alkoi opiskella ammattikorkeakoulussa taloustieteitä ja markkinointia. Tiesimme kyllä, että työn saanti senkin jälkeen saattaa olla vaikeaa ja siksi heräsikin ajatus ruveta viljelemään tyrniä. Ostimme pienen tilan ja istutimme ensimmäiset tyrnit vuonna 95.

Minun terveyskasvien tutkimusharrastukseni oli vähitellen muuttunut, kiinnostukseksi ihmisen kehon elintoimintoihin. Ensiksi, miten ravinto vaikuttaa kehossamme ja sitten kiinnostukseksi ravinnon ja sairauksien kytköksistä. Kirja ja tutkimus toinen toisensa jälkeen saivat minut oivaltamaan todeksi väitteen, että ” Ravinnolla on huomattavasti voimakkaampi vaikutus elimistöön kuin millään lääkeaineella, koska ravinto suoraan säätelee kaikkia elintoimintoja, hormonitoiminta mukaan lukien. Suhtaudu siis ravintoon kuin reseptilääkkeeseen ”.. Ravinnolla näytti kaikkien tutkimusten mukaan olevan vaikutus länsimaisiin sairauksiimme kuten syöpä, sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, kihti jne. Lisäksi ravinto näytti myös vaikuttavan immuunijärjestelmämme toimintaan.

Olin niin kiinnostunut näistä asioista, että halusin jopa selvittää miksi tietyt kasvit ovat kehittyneet niin terveelliseksi ihmiselle vai onko ihminen kehittynyt riippuvaiseksi näistä kasveista? Selvää kuitenkin on, että ihminen on kehittynyt monipuoliseksi kasvissyöjäksi eikä tule toimeen ilman kasvisravinnosta saatavia aineita. Ihmisen aivot esimerkiksi toimivat vain hiilihydraateista ( kasviksista ) saatavalla glukoosilla. Ihminen on lähes ainoa eläin, joka ei pysty itse valmistamaan kehossaan C-vitamiinia. Tämä voi vain johtua siitä, että olemme saanet ravinnossamme runsaasti C-vitamiinia päivittäin.

Nykyisin tiedetään aika lailla terveyttä edistävistä ravintoaineista, mutta niiden täsmällistä vaikutustapaa ei tunneta, koska kaiken kaikkiaankin tunnemme vain pari tuhatta kasvien sisältämästä 10.000 aineesta. Ravintoaineet vaikuttavat kaikkiin elintoimintoihimme ja ne vielä vaikuttavat synergisesti eli kaikki yhdessä. Valtaosan kehityksensä aikana ihminen on syönyt kuumentamatonta ravintoa ja sopeutunut siihen. Ihminen on myös jatkuvasti joutunut liikkumaan ravintoa hakiessaan. Näin, ei pelkästään lihakset, vaan yleensäkin kaikki elintoimintomme vilkastuvat liikunnan ansiosta ja alkavat passivoitua, jos emme liiku lainkaan.

Myös laihduttajien ongelmat johtuvat evoluutiosta. Kun emme liiku tarpeeksi, lihomme. Kun yritämme laihduttaa, kehomme luulee, että nyt on nälänhätä ja supistaa kaikki energiaa vaativat elintoimintomme minimiin ja pyrkii jopa lisäämään energian varastointia rasvana. Kun laihdutuskuuri loppuu, kehomme antaa käskyn varastoida mahdollisimman paljon energiaa rasvana seuraavaa nälänhätää varten.

Mehupuristeet ovat oivallisia, jos niitä ei ole kuumennettu ja jos kiinteä kuorimassa on jauhettu ja laitettu takaisin mehuun. Vitamiinit ja flavonoidit keskittyvät marjoissa ja hedelmissä kuoriosaan suojelemaan sisäosia. Puristeissa mehun voisi heittää pois kunhan käyttää kuoret. Ulkolaisissa tuotteissa taas kuoriosaan on lisätty säilöntäainetta, joten ne olisi kuorittava ennen käyttöä.