Etusivu   |   Yritys   |   Yhteystiedot   |   Sivustokartta

Ravinto



Ravinnosta ihminen saa tarvitsemansa energian ja solujen rakennusaineet (valkuaisaineet, hiilihydraatit ja rasvat), vitamiinit, hivenaineet ja muut bioaktiiviset aineet. Ravinnolla on huomattavasti voimakkaampi vaikutus elimistöön kuin millään lääkeaineella, koska ravinto suoraan säätelee hormonitoimintaa. Suhtaudu siis ravintoon kuin reseptilääkkeeseen.

Vääränlainen tai yksipuolinen ravinto altistaa monenlaisiin tauteihin. Länsimaisen ravinnon suurin ongelma on aivan liian runsas proteiinien ja rasvojen määrä ja toisaalta kuumennettujen, vitamiini- ja hivenaineköyhien ravintoaineiden määrä raakaravintoon verrattuna. Vitamiini- ja hivenaineköyhä ravinto kuluttaa elimistön näiden aineiden varastoja, koska ruoansulatus vaatii kemiallisiin reaktioihinsa sekä vitamiineja että hivenaineita. Erityisen vahingollisia ovat: sokeri, makeiset, valkoinen leipä ja alkoholi.

Tietyt ravintoaineet ovat nykytietämyksen mukaan ns. täsmä- tai funktionaalista ruokaa, jotka auttavat parantamaan tai ennaltaehkäisemään tauteja. Ravinnon vaikutus terveyteemme on kuitenkin erilainen kuin perinteisten lääkkeiden: Lääkkeet keskittyvät sairauden tukahduttamiseen, kun taas ravinto auttaa elimistöä itse tukahduttamaan sairaudet. Diagnooseja ei tarvita, usein riittää kun nauttii ravintoa, joka vahvistaa elimistön omaa puolustusjärjestelmää.

Ravitsemus on tärkein terveyteen vaikuttava tekijä. Tupakointi, alkoholi, vakava henkinen ja ruumiillinen rasitus, unen ja rentoutumisen puute, liian vähäinen liikunta ja ympäristömyrkyt vaikuttavat myös negatiivisesti, mutta niistä yksikään ei vaikuta yhtä paljon kuin ravinto.

Ravinnon tulisi olla luonnollista ruokaa, ei köyhdytetyssä maaperässä kemikaalien avulla kasvatettuja aineita, jotka lisäksi on käsitelty kuumuuden, säteilyn tai kemiallisten aineiden avulla. Kasvihuoneissa tuotettujen kasvien nitraatti- ja torjunta-ainepitoisuudet ovat suurempia kuin avomaalla viljeltyjen. On tieteellisesti todistettu, että luonnollisella ravinnolla on välitön vaikutus terveyteen ja pitkäikäisyyteen. Pastörointi tuhoaa maidon vitamiinit ja entsyymit. Kivennäis- ja valkuaisaineet sekä rasvahapot muuttuvat huonosti sulavaan muotoon. Vapaan kanan munan tyydyttämättömät rasvahapot muuttuvat tyydytetyiksi vankeudessa Keitetty ja säilöntäaineilla lisätty mehu ei enää ole luonnollista, kun suurin osa sen sisältämistä ravinteista on tuhottu jättämällä kuoret ja kiinteä ainesosa käyttämättä ( suurin osa bioaktiivisista aineista on niissä ). Kuumentaminen tuhoaa valtaosan jäljelle jäävistä aktiivisista aineista. Terveellisessä ravinnossa on suuri vitaaliainetiheys = runsaasti elintärkeitä aineita kuten vitamiinit, hivenaineet jne, suhteessa energiaan.

Ihmisen elimistö on sopeuttanut biokemialliset prosessinsa vuosituhansien kuluessa luonnollisten ravintoaineiden koostumukseen. Valtaosan viimeisistä vuosituhansista ihminen on nauttinut tuoretta tai kuivunutta kasvisravintoa sekä satunnaisemmin tuoretta lihaa. Viljan viljelyn ihminen aloitti vasta 10 000 vuotta sitten ja niinpä vieläkin osalla meistä ei ole sopivaa geeniperintöä viljatuotteiden sulattamiseen ( keliakia ). Samoin kaikilla ihmisillä ei ole myöskään sopivaa järjestelmää maitosokerin sulattamiseen ( laktoosi intoleranssi ). 10 000 vuotta ei siis ole riittänyt ihmisen täydelliseen sopeuttamiseen näihin ravintoaineisiin.

Luonnollisen ravinnon tuhannet ainesosat vaikuttavat yhteisesti kokonaisuutena. Valkoinen leipä, sokeri, riisi ja esikypsennetyt einekset ovat jalostettuja ruokia, joiden ravintoaineet on poistettu tai käsittelyllä muutettu elimistöllemme vaikeasti käytettävään muotoon. Säilyvyys on saatu aikaan poistamalla ravinnosta kaikki elintärkeät vitaaliaineet, jolloin bakteerit ja entsyymitkään eivät voi sitä enää käyttää. Elimistömme voi niistä saada vain tyhjiä kaloreita.

Arvioidaan että n 600 entsyymiä ovat ihmisen terveydelle välttämättömiä. Kypsentäminen tuhoaa ne kaikki. B- ja C- vitamiinit tuhoutuvat kypsennettäessä ja mineraalit häviävät keitettäessä ja kuoriminen vielä varmistaa lopputuloksen.

Kuivaaminen tuhoaa B1- ja B2- vitamiineja

Raakaravintoa käytetään yleisesti hoitomuotona monissa taudeissa mm nivelreumassa ja syövässä. Useissa tutkimuksissa on havaittu kasvien kyvyn vaikuttaa ihmisen immuunipuolustusjärjestelmään ja sitä kautta tulehdus- ja syöpäsairauksiin. Kasvisravinto sisältää yleensä runsaasti parkki- ja lima-aineita, jotka suojaavat mahalaukun limakalvoja. Monet kasvit myös aktivoivat solujen puolustusta vieraita aineita vastaan.

Hyvää luonnollista ruokaa ovat:

Terveen ihmisen ravinto-ohje on vanha ja yksinkertainen:



Hiilihydraattipitoinen ateria poistuu mahalaukusta muutamassa tunnissa, mutta rasvainen ruoka voi viipyä mahalaukussa vuorokausia. Liian runsaasti kuumennettua lihaa sisältävän aterian proteiinit saattavat suolistossa mädäntyä sulamisen sijaan.

Ihmisen biorytmin arvellaan olevan sellainen, että ravinnon sulatus toimisi parhaiten klo 12 – 20. Klo 20 – 4 elimistö lataa ns. hermoenergiaa unen avulla. Seuraava jakso 4-12 olisi erikoistunut kuona-aineiden poistamiseen. Tämän teorian mukaan runsas syöminen aamulla ja illalla olisi haitallista. Erään toisen näkemyksen mukaan aamulla nautittu ateria kiihdyttää eniten aineenvaihduntaa ja illalla taas se tahtoo vain varastoitua rasvana.

Vitamiinipillereitäkin voit käyttää, mutta muista, että kasveissa on kymmenen tuhatta biologista yhdistettä, joista vain pari tuhatta tunnetaan. Ei pillerien 10-15 aineyhdistettä millään tavalla korvaa luonnollista, elävää , hyödyllistä bakteeri- ja entsyymikantaa sisältävää ravintoa. Ravinto ohjaa hormonitoimintaa, joka taas ohjaa koko kehon muita toimintoja kuten ravinnon varastointia, GLA, kolesterolitasoa jne..

Meidän suomalaisten geenistö on sopeutunut aikojen saatossa pohjoisen alueen ravintoon ja siten pystymme juuri sitä parhaiten hyödyntämään. On myös hyvä muistaa, että meidän saastepäästömme ovat vain n 1 sadasosa Keski-Euroopan vastaavasta, joten oma ravintomme on puhtainta ja meille parasta.

Jos tuoretta ei ole riittävästi saatavilla ovat pakastetut, käsittelemättömät marjat, vihannekset ja hedelmät paras vaihtoehto, koska niissä ovat maku ja ravinteet täysin tallella.

Yhtä tärkeää kuin oikea ravinto on toimiva ruoansulatus, joka saa tehoaineet imeytymään verenkiertoon. Ravintohoito on aina ensin aloitettava saattamalla suolisto ja sen bakteerikanta kuntoon ( maitohappobakteereita sisältävä ravinto ). Vitamiinipillerien syöntikin menee hukkaan ellei niitä oteta ruokailun yhteydessä. Näin niiden kulkeutuminen mahalaukussa ja suolistossa kestää riittävän kauan, jotta imeytyminen voi tapahtua. Ravinteiden imeytymiseen vaikuttaa myös ruokailuun käytetty aika. Ravinnon sulamiseen vaikuttaa oleellisesti tehokas pureskelu, jolloin syljen amylaasi entsyymit alkavat sulattaa ravintoa jo suussa. Muinaiset roomalaiset havaitsivat, että runsaan liha-aterian jälkeen viikuna auttaa ruoan sulamista. Tutkimuksissa on sittemmin todettu viikunan sisältävän proteiinien sulamiselle edullista entsyymiä.

Jos ravinnossa on riittävästi välttämättömiä proteiineja ja rasvoja sekä vitamiineja ja hivenaineita, voidaan kalorimäärää laskea puoleen normaalista. Tämä toimii erittäin hyvin, jos syöt kolme pientä pääateriaa ja kaksi alle 100 kal välipalaa n kolmen - viiden tunnin välein.

Kuten eläimet tulisi ihmisenkin levätä ruokailun jälkeen. Pääateria olisikin ehkä nautittava illalla ( klo 18 ), jotta sulatus voisi toimia rauhassa. Nesteitä, mineraalivettä tai mehuja olisi nautittava n 2 l päivässä, etupäässä aterioiden välillä. Runsas veden juonti on eduksi munuaisten toiminnalle. Taiwanin yliopiston tutkimuksessa todettiin miehillä, jotka joivat eniten vettä, olevan 92 % alhaisempi suolistosyöpäriski kuin vähiten vettä juovilla miehillä. Liikunta alensi tätä syöpäriskiä 82 %.

Viime vuosina on julkistettu lisääntyvässä määrin tutkimuksia, joiden mukaan vihanneksilla on sairauksia ehkäiseviä vaikutuksia. Kaikkia näitä vaikutuksia ei pystytä selittämään perinteisten hiilihydraattien, aminohappojen, hivenaineiden ja vitamiinien avulla. Tutkimustulokset todistavat tilastollisesti, että lisätty vihannesten käyttö laskee altistumista syöpä-, sydän- ja verenkiertosairauksiin. Näin vaikuttavia aineita sanotaan bioaktiivisiksi. Niitä ovat kartenoidit, flavonoidit, kumariinit, terpeenit, steroidit ym. Tutkimuksissa on hyvin usein käynyt niin, että yhden tekijän lisääminen ravintoon ei ole antanut mitään merkittäviä tuloksia kun taas tiettyjen kasvisten ja kasvisten nauttiminen yleensä on antanut positiivisia tuloksia. Näyttääkin siltä, että suotuisat terveysvaikutukset ovat mieluummin nautitun ravinnon ja elämäntavan summa kuin jonkin tietyn yksittäisen tekijän aikaansaamaa.

Tutkijaryhmät ovat todenneet, että tuoreiden vihannesten, hedelmien ja marjojen puuttuminen ravinnosta suosii useiden syöpäsairauksien syntymistä oleellisesti. Syytä ei täysin tiedetä. Näyttäisi siltä, että kasvisravinto estää ihmisen itse tuottamien karsinogeenisten aineiden syntymistä. Arvellaan myös, että kasvisravinto aktivoi soluissa toimivaa myrkyllisten aineiden hajottamista.

Houstonilainen tiedemiesryhmä tuli siihen tulokseen, että tuoreiden, vihreiden vihannesten sisältämä lehtivihreä ( chlorophyll ) on tärkein syöpämutaatioiden syntyä estävä tekijä. Kokeissa parhaiten syöpäsolujen kehittymistä estivät:

Hawajilla tehdyssä tutkimuksessa todettiin jopa keuhkosyöpään sairastuvuuden riippuvan voimakkaasti vihannesten käytöstä. Vähiten vihanneksia nauttivassa ryhmässä keuhkosyöpään sairastuvuus oli 3.2 kertaa korkeampi kuin eniten vihanneksia käyttävässä koeryhmässä. Erään japanilaisen tutkimuksen mukaan keitetyt vihannekset estivät mutaatioiden syntyä jopa paremmin kuin raa´at. Tuloksen perusteella arvioitiin, että keitetyt vihannekset omaavat paremman kyvyn sitoa myrkkyjä itseensä. Baltimoren yliopiston tutkimustulosten perusteella oletetaan, että vihannekset aktivoivat ihmiskehossa entsyymejä, jotka sitovat itseensä myrkkyjä ja siten ehkäisevät syöpätautien syntyä. Varsinkin parsakaalin sisältämä sulforafan näyttäisi pystyvän eliminoimaan myrkkyjä poikkeuksellisen tehokkaasti.

Raaka kasvisravinto lisää solukudoksen sähkövarausta, parantaa solujen hapen saantia, tehostaa solujen aineenvaihduntaa, lisää solujen vastustuskykyä vanhenemista vastaan. Raakoina nautitut vihannekset, hedelmät ja lihatkin sulavat paremmin kuin kypsennetyt. Raakaravinto pystyy myös puhdistamaan elimistöä myrkyistä ja vahvistamaan solujen aineenvaihduntaa ehkäisemällä niitä biokemiallisesta tukehtumisesta. Raakaravinto myös puhdistaa ruoansulatuselimistöä poistamalla kuona-aineita ja jopa myrkkyjä.

Ravinnossa olevat antioksidantit neutraloivat vapaiden radikaalien vaikutuksen . Vapaat radikaalithan aiheuttavat hapettavia ketjureaktioita, jotka tuhoavat solujen seinämää ja DNA:ta edesauttaen näin syöpäsolujen syntyä.

Vaikka ravinnon sulatus antaakin keholle voimaa, se myös ottaa sitä. Tämän vuoksi luultavasti sairaat eläimet eivät syö lainkaan, vaan antavat kehonsa keskittyä rauhassa taisteluun sairautta vastaan. Hyvin yleisesti pidetään myös todistettuna, että paastolla on elimistöä myrkyistä ja kuona-aineista puhdistava ja koko elimistöä vitalisoiva vaikutus.

Jotkut ovat sitä mieltä, että nykyihmisen sairaudet pitkälti johtuvat lisäaineista, jotka kertyvät kehoon ja tukkivat aineenvaihdunnan. Solut ärtyvät, tulehtuvat ja kasvaimia pääsee syntymään.

Ehkä noudattamisen arvoinen perusohje on: Älä syö sisäelimiä, kuten esim maksaa, rasvaista punaista lihaa ja kananmunan keltuaista. Nämä sisältävät arakinodihappoa, joka on epäedullista ihmisen hormonitoiminnalle. Syö ainakin kerran viikossa lohta, sillä sen sisältämät eikosanoidirasvahapot puolestaan auttavat hormonitasapainoa, joka alentaa sydän- ja verisuonitauti- , diabetes- ja syöpäriskiä. Vältä valkoista sokeria, valkoisia jauhoja ja niistä valmistettuja jäätelöä, makeisia, limonadeja, pikkuleipiä jne. Vältä myös kahvia, kaakaota, tupakkaa, alkoholia. Myös suola, valko- ja mustapippuri ja sinappi ovat aineita joita tulisi välttää.

Ihminen on alkanut kehittyä jo kaksi miljoona vuotta sitten. Ruoansulatusjärjestelmämme rakentui vähitellen tarpeen mukaisesti. Ihminen söi: Esi-isämme eivät syöneet sokeripitoista ravintoa ( lukuun ottamatta hedelmien fruktoosia ) eikä myöskään tärkkelyspitoista ravintoa.

Tämän vuoksi elimistömme reagoi epänormaalisti sokeriin ja tärkkelykseen. Haima alkaa erittää voimakkaasti insuliinia, joka laskee veren sokerin tasoa, mutta saa myös aikaan kaiken ravinnon varastoitumisen kudoksiin rasvana. Lisäksi insuliini vaikuttaa negatiivisesti koko hormonitoimintaan aiheuttaen mm. kolesterolin keräytymisen vereen, immuunijärjestelmän heikentymisen jne. Insuliinin erittymisen määrää ravinteiden ns. veren sokeri-indeksi. Mitä korkeampi indeksi, sitä suurempi insuliinireaktio seuraa.

Matala indexi Korkea indexi
Tomaatit, Sitruuna15Leivokset, Makaronit55
Vihannekset15Banaani, Melonit60
Tuoreethedelmät30Kiillotettu riisi70
Herneet, Pavut35Keksit70
Maitotuotteet35Keitetyt perunat70
Kokojyväleipä40Cornflakes85
Sekaleipä50Porkkana 84
Valkoinen leipä95
Perunalastut95
Rypälesokeri100


Proteiinien sulatus vatsassa vaatii happamia kemikaaleja kun taas tärkkelyksen sulatus alkaalisia eli emäksisiä. Alkaalit neutraloivat happoja ja päinvastoin. Tämä on syy, miksi tärkkelyspitoisia ravinteita, kuten peruna, leipä, makaroni ja riisi, ei pitäisi yhdistää liha- ja kalaruokien kanssa. Tähän erotteluun perustuva laihdutusjärjestelmäkin on olemassa. Se toimii luultavasti, koska järjestelmässä insuliinireaktiot vähenevät. Insuliinihan aiheuttaa ravinnon varastoitumisen rasvana kudoksiin. Kuumennetuissa liharuoissa solurakenne on muuttunut huonommin sulavaksi, joten yhdistäminen tärkkelyksen kanssa heikentää proteiinien hyväksikäyttöä. Keitetyn lihan kanssa voit kuitenkin yhdistää vihanneksia, salaatteja, sieniä ja myös maitotuotteita kuten jogurttia. Kuitenkin raa´an lihan ja kalan kanssa voit käyttää tärkkelyspitoista pääruokaa. Runsas lihan käyttö saattaa lisätä vaarallisten mikrobien määrää elimistössä. Liian runsas valkuaisaineiden määrä johtaa myös siihen, että niitä joudutaan käyttämään elimistön energian tuotantoon, mihin niitä ei ole tarkoitettu. Näin ne rasittavat maksaa ja munuaisia.

Ihmisen elimistö toimii neutraalissa ( pH 7 ) tai lievästi emäksisessä tilassa. Kun sairastumme, sairaiden solujen pH laskee alle 7. Mitä sairaampia olemme sitä alemmas pH laskee. Pysyäksemme terveinä, meidän pitäisi syödä ainakin 70-80 % emäksistä ravintoa. Jos elimistöön tulee liikaa emäksistä ravintoa, se reagoi automaattisesti kylläisyyden tunteella. Liikaa happamuutta poistavat lähinnä munuaiset, mutta myös keuhkot ja iho ( hiki ). Mikäli happamuus ei poistu riittävästi, alkaa elimistö varastoida sitä erityisesti sidekudoksiin ja luustoon. Munuais-, sappi- ja virtsakivet ovat elimistön varastoimia happamia aineita

Emäksistä ravintoa ovat ( eniten emäksiä sisältävät ensin mainittuna) :

Happamia ovat ( happamimmat ensin mainittuna ) :

Älä syö samalla aterialla raakoja hedelmiä ja raakoja vihanneksia. Syö mahdollisimman harvoja ruokia yhdellä kertaa tällöin ruoansulatus toimii tehokkaammin. Keitettäessä kasvien emäkset liukenevat veteen ja niistä tulee happamia. Kun hyödynnät keitinveden, palautuu tasapaino jälleen.


Terveystieto