Vanheneminen

Vanhenemisprosessin pysäyttäminen ja kääntäminen nuorentumisprosessiksi on ihmisen ikuinen haave. Vanhenemisprosessin hidastaminen ei kuitenkaan enää ole pelkkä kuvitelma, vaan siihen on löytynyt enenevässä määrin faktoja. Eräät vitamiinit, hivenaineet, rasvahapot, aminohapot, flavonoidit, kartenoidit, glugosinolaatit, fytosterolit, yksinkertaiset fenolit ja entsyymit ovat aineita, joiden on todettu tai uskotaan hidastavan solujen vanhentumisprosessia.

Stressi ja ikääntyminen muuttavat noin viittätoista geeniä ja noin kymmentä proteiinia. Alkoholi ja ultraviolettisäteily aiheuttavat samanlaista myrkyllistä hapettumista soluissa kuin ikääntyminen tai stressi. Vanheneminen muuttaa kaikkia elimistön reaktioita: immuuni-, hormoni-, hermosto-, solujen uudistumisjärjestelmää jne.

Vanhenemisella on kolme pääteoriaa:

    • 1. Vapaat radikaalit, joita syntyy elimistössä, aiheuttavat solujen hapettumista ja tuhoutumista. Tämä on ns. kulumisteoria, jonka mukaan aineenvaihdunnan biologisten reaktioiden agressiiviset sivutuotteet, vapaat radikaalit kerääntyvät elimistöön ja vähitellen tuhoavat sen. Ne tuhoavat soluseinämiä ja DNA:ta. Solun jakaantuessa osin tuhoutunut DNA jatkaa muuttuneena uudessa solussa. Elimistö ei tuota riittävästi antioksidantteja tämän kehityksen katkaisemiseksi. Itse asiassa vanhentuessamme elimistömme tuottaa yhä vähemmän antioksidantteja. Eläinkokeissa on todettu antioksidanttien lisäävän ikää jopa 30 %:lla. Pahinta on kun vapaat radikaalit purkautuvat välttämättömiin rasvahappoihin ja tekevät ne kelpaamattomiksi eikosanoidihormonien valmistusaineena.Hapettumisesta johtuva kehon puolustusjärjestelmän heikentyminen johtaa iän mukana lisääntyvässä määrin sairastumisiin. Iän mukana ihmisen hormoni- ja entsyymituotanto laskee alle puoleen alkuperäisestä. Juuri kehon tuottamat hormonit ja entsyymit ylläpitävät ja aktivoivat veren valkosolujen tuotantoa. Valkosolut sitten taistelevat bakteereja, viruksia ja myrkkyjä vastaan. Kasvisravinnosta saatavat vitamiinit kivennäis- ja hivenaineet sekä flavonoidit, kartenoidit ja muut fytokemikaalit pystyvät auttamaan silloin, kun elimistö ei tuota riittävästi suoja-aineita.

 

    • 2. Uusin solujen vanhentumista koskeva teoria on, että solujen jakautuessa kromosomin päässä oleva valkuaisaine, telomerase, lyhenee kerta kerralta, kunnes se loppuu ja solu kuolee. Telomerasea pystyttäneen tuottamaan keinotekoisesti ja näin pidentämään solun ikää ehkä loputtomasti. Telomerase auttaisi ainakin AIDS:n ja reuman hoidossa sekä hiusten lähdössä.Ihmisellä on 46 kromosomia, joiden DNA määrittelee perimämme. Kromosomin päässä on ns. telomer proteiini, joka lyhenee joka kerta solun jakautuessa. Teoriassa telomer loppuu n 150 – 200 vuodessa.

      Käytännössä vapaat radikaalit kuluttavat elimistön loppuun paljon ennen sitä. Erään teorian mukaan telomerase entsyymi ohjaa solun jakautumisnopeutta ja siten päättää elämme pituudesta.

 

  • 3. Kolmas teoria on tavallaan hapettumisen sukulainen. Vanheneminen johtuu vähintään yhtä paljon hapen puutteesta kuin hapettumisesta. Hapen puute syntyy kun aineenvaihdunnan hyväksikäyttämättä jääneet yhdisteet kertyvät soluihin ja alkavat tukehduttaa solun hapen saantia.

Jokaisella elävällä olennolla on lajilleen kuuluva maksimi elinikä. Tutkimusten mukaan se määräytyy siitä kuinka paljon kaloreja eliö ravinnossaan käyttää lajille tyypilliseen ruumiinpainoonsa nähden. Ihmisen on todettu pystyvän kuluttamaan 800 kaloria ruumiinpainon grammaa kohden elinaikanaan.. 80 -kiloinen ihminen kuluttaa siis elinaikanaan 64 miljoonaa kaloria. Tämän jälkeen elimistö on niin vapaiden radikaalien ja kuona-aineiden tukahduttama, että se ei enää toimi, vaan tuhoutuu, koska kaikki normaalit elinvoimaisen organismin aktiviteetit ovat tukahtuneet. Eläimet, jotka syövät eniten painoonsa nähden, ja aiheuttavat siten runsaasti solujen oksidoitumista, elävät lyhyemmin kuin vähiten painoonsa nähden syövät, koska aineenvaihduntaprosessin sivutuotteena syntyy vähemmän elimistöä rasittavia oksideja .

Vilkas aineenvaihdunta nopeuttaa solujen jakautumista ja telomerasen loppumista. Hiiri syö jatkuvasti ja aineenvaihdunta käy ylikierroksilla kun taas kilpikonnan aineenvaihdunta on hidasta ja se elää monikymmenkertaisesti pitempään.

Eläinkokeet osoittavat lahjomattomasti, että mitä vähemmän kaloreja päivittäin nautitaan sitä pidempi elinaika. Minimitarve pitää tietysti tyydyttää ja välttämättömät ravinneaineet saada.

Todelliset tarpeet ylittävä syöminen vaikuttaa elimistöön myrkyn tavoin. Mitä vähemmän syöt sitä vähemmän tunnet nälkää, sillä elimistösi sulattaa ruuan tehokkaammin ja käyttää sen paremmin hyödykseen.

Puolet saksalaisista on ylipainoisia ja 16 prosentilla on sairaalloinen ylipaino-ongelma. Diabetekseen sairastuneista 80 % on sairaalloisen ylipainoisia ja 50 % verenpainepotilaista kuuluu tähän samaan ryhmään.

Uusimmat tutkimukset antavat viitteitä siitä, ettei telomerasen loppuminen olekaan väistämätöntä. Kromosomeissamme on kymmenkunta geeniä, jotka ohjaavat elinikäämme. Nämä geenit näyttävät toimivan hyvin tilanteesta riippuvaisesti ja pystyvän uusimaan kromosomin päässä olevaa telomer- proteiinia. Eläinkokeessa on ilmennyt, että jos eläimellä on elinympäristössään paljon vihollisia ja siitä syystä stressiä, se tekee hyvin varhain jälkeläisiä ja hyvin suuren määrän. Pian tämän jälkeen se kuolee. Jos stressi on pienempi, jälkeläisiä tulee myöhemmin ja vähemmän kerrallaan ja eläin elää pitempään. Kokeissa on elinikä saatu lisääntymään 50 %:lla pelkästään stressin määrää säätelemällä. Ääriesimerkki tästä on luonnon lohi, joka ui yli koskien kutupaikalleen. Kutee ja kuolee pois. Kutupaikalle tulo on niin suuri stressi, että kutemisen jälkeen sen voimat loppuvat.

Vapaat radikaalit pommittavat jokaista soluamme jatkuvasti. Ravinnosta saamiemme antioksidanttien lisäksi, elimistömme valmistaa superoksidedismutase(SOD)-entsyymiä, joka on tehokkain antioksidantti kehossamme. Iän mukana SOD tuotanto vähenee ja turvamme oksidoitumista vastaan sen mukana.

Toinen puolustautumiskeinomme on oksidoitumisvaurioiden nopea korjaaminen. Vapaaradikaalien vaurioittamia soluja korjataan lakkaamatta käyttäen ravinnosta saamiamme proteiineja. Jostain syystä tämä korjaamistoiminta vähenee iän mukana. Toisilla nopeammin, toisilla hitaammin. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan näyttää siltä, että osa geeneistämme ohjaa puolustusmekanismimme toimintaa. Jos stressi on vähäinen, puolustusmekanismimme saa toimia maksimaalisesti, jos taas stressi on korkea geenit vähitellen hidastavat ja pysäyttävät puolustusmekanismimme.

Ihmisen elinikä on noussut valtavasti tällä vuosisadalla, vaikkemme ottaisikaan lapsikuolleisuuden vähentymistä huomioon. Satavuotiaiden määrä länsimaissa kasvaa 8% vuodessa, vaikka ruokavaliomme on selvästi heikentynyt viimeisen 50 vuoden aikana. Tutkijat olettavat, että tämä kehitys on vähentyneen stressin tulosta. Voisi olla täysin luonnollista ajatella, että jos joku laji lisääntyy liikaa, kilpailu ja stressi kasvaa, mikä taas johtaa varhaisempaan kuolemaan ja siten tasapainon palautumiseen. Jos taas elintilaa on ja stressi on alhainen, voi elinikäkin kasvaa.

Stressiä syntyy yleensä liiallisesta ponnistelusta, oli se sitten ruumiillista tai henkistä. Sitä syntyy myös yhtä lailla liiallisesta toimettomuudesta ja tarpeettomuuden tunteesta, mikä yleensä on laitospotilaiden yleinen ongelma. Tyytyväisellä ja onnellisella ihmisellä on vain vähän negatiivista stressiä ja näin hän yleensä elää pidempään. Nauru pidentää ikää on ilmeisesti erittäin vankka totuus.

Elinikäämme vaikuttaa:

  • Suojamme vapaita radikaaleja vastaan
  • Toimiva ruoansulatus
  • Oikea ravinto
  • Stressin määrä
  • Toimeliaisuus

Aineenvaihdunta solussa tapahtuu sen energiakeskuksessa mitokondriassa. Ravintoaineet kulkevat sinne solun pinnan huokosten läpi. Jos vapaat radikaalit ovat vahingoittaneet pintaa niin paljon ettei ravinnon proteiinit ole pystyneet sitä täysin korjaamaan, alkaa pinta liimautua kiinni ja solun aineenvaihdunta heikkenee ja solu vanhenee. Se kutistuu ja lopulta kuolee.

Eräät hivenaineet ja vitamiinit neutralisoivat vapaita radikaaleja . On todettu seleenin 60 – 100 milligramman päiväannoksina riittävän glutathion peroxydase-entsyymin toiminnalle solujen hapettumisen estämisessä. Normaalista ravinnosta Euroopassa saamme vain 30-60 milligrammaa. Sinkki taas parantaa vanhenevan ihmisen immuunijärjestelmää. Myös kromi vahvistaa immuunijärjestelmää ja kupari taas toimii antioksidanttisesti. Betakaroteeni ja C- ja E-vitamiini ovat myös antioksidantteja, jotka toimivat solujen hapettumista neutraloivasti ja siten vanhenemista hidastavasti.

Superokside dismatuse ( SOD ) entsyymi on yksi tehokkaimmista tunnetuista antioksidanteista. Nimensä mukaan se neutraloi yleisintä vapaa radikaali tyyppiä, superoksidia. Tätä entsyymiä on eniten luonnossa tyrnimarjassa, 4 kertaa enemmän kuin ginseng juuressa. Sitä ei voida valmistaa synteettisesti ja se tuhoutuu kuumennettaessa. Iän mukana superokside dismatuse entsyymin tuotanto ihmisellä laskee, joten ravinnon on tultava vanhenevan ihmisen avuksi.

Valitse ravintoaineita, jotka parhaiten tukevat heikkenevää puolustusjärjestelmääsi:

  • Kokojyvävilja ( erityisesti kaura ja vehnä )
  • Kylmän veden meren eläimet, varsinkin lohi ja silakka
  • Sipuli ja valkosipuli
  • Oliivi- ja soijaöljyt ( kylmäpuristettuina )
  • Mehut ( tuoreina tai pakastettuna ilman lisäaineita ja kuumennusta )
  • Tyrni, orapihlaja, mustikka, mustaherukka, aronia, sitruuna, tomaatti, porkkana ja omena
  • Punaviini, vihreä tee ( green tea )
  • Vihannekset ( erit. parsakaali ), hedelmät ( vars. omena ) ja kokojyväleipä kuidun saannin turvaamiseksi
  • Pähkinät
  • Vihreä tee

Jos teoreettinen ihmisen maksimi elinikä on 125-150 vuotta, niin millä keinoin päästäisiin lähemmäksi sitä? Toisinaan väitetään, että jo nyt on syntynyt sukupolvi, joka voi elää jopa 150-vuotiaaksi, hurjimmat teoriat puhuvat sadoista. jopa tuhannesta vuodesta. Se ettemme saavuta teoreettista elinikäämme, johtuu pääosin kolmesta syystä:

  • Ylipaino
  • Vapaat radikaalit
  • Huonosti toimiva ruoansulatus

Ylipaino syntyy perimän lisäksi liikunnan puutteesta ja väärästä, liian kaloririkkaasta ja hiilihydraattipitoisesta, ruokavaliosta. Liikunnan puute surkastuttaa ja vähentää kehon insuliinireseptorien määrää ja heikentää sydäntä ja verisuonia sekä ylläpitää vääränlaista hormonitasapainoa. Liikunta ylläpitää lihasten kykyä käyttää veren sokeria energianlähteenä. Jos tämä kyky vähenee, nousee veren sokeripitoisuus kunnes insuliinireaktio palauttaa sen normaaliksi. Valitettavasti insuliinireaktio saa aikaan veren sokerin muuttumaan rasvaksi ja varastoitumaan kudoksiin. Samalla insuliinireaktio estää kokonaan lihaksissa ja veressä olevan sokerin ( glukoosin ) käytön energiana. Veren sokeri muuttuu rasvaksi ja jää verenkiertoon kunnes on imeytynyt kudoksiin.

Vanhemman ihmisen ravinnon tarve on hieman erilainen kuin nuoremmilla. Viidenkymmenen ikävuoden jälkeen kalsiumin tarve kasvaa n 20 %. Tämä koskee erityisesti naisia. Maitotuotteet, parsakaali ja soija ovat hyviä kalsiumin lähteitä. Myös proteiinien tarve kasvaa n 25 %. Proteiinia on paitsi lihatuotteissa myös soijassa ja muissa palkokasveissa sekä kalassa ja kokojyväviljoissa. Niinikään kuitujen tarve lisääntyy, sillä ne pystyvät estämään verisuonien kalkkeutumista. Kuituja on runsaasti vihanneksissa, hedelmissä ( varsinkin kuorissa ) ja kokojyvä viljatuotteissa. Elimistön neste- ja antioksidanttien tarve lisääntyy myös ikääntyessä. Marjat hedelmät ja vihannekset auttavat sekä antioksidanttitarpeeseen että nesteen tarpeeseen.

ULKONÄKÖ

Iän myötä vapaat radikaalit, stressi, alentunut hormoni- ja entsyymituotanto sekä myrkylliset aineet vaurioittavat ihomme uusiutumiskykyä. Ihon pintaosan basaalikerroksessa syntyy jatkuvasti uusia soluja, jotka kulkeutuvat ylöspäin korvaamaan pintakerroksen kuolleita soluja. Lähellä ihon pintaa olevat kollageeni säikeet varastoivat kosteutta ja siten pitävät ihon kiinteämmän näköisenä.

Hormonit ovat pääosin nuoruutemme salaisuus. Hormonit kuljettavat viestejä elimille tiettyjen, täsmällisten reaktioiden laukaisemiseksi. Tehokkaimmat nuoruushormonit ovat sukupuolihormonit. Voimakkaasti virtaavat sukupuolihormonit pitävät huolen myös houkuttelevasta ulkonäöstä. Tieteellisesti on myös todistettu aktiivisen seksin harrastamisen olevan paremman terveyden ja pidemmän elämän kannalta edullista. Testosteroni vahvistaa ihon pintakerrosta. Estrogeenit lisäävät ihon kimmoisuutta, vähentävät hiusten lähtöä, estävät kudosten hapettumista ja suojaavat jopa luustoa kalkkikadolta ( osteoporose). DHEA äitihormoni vahvistaa myös kollagenisäikeitä, lisää ihon kosteutta ja suojaa vapaiden radikaalien hapettumiselta. Melatonini stimuloi uusien ihosolujen syntyä. Kasvuhormonit yleisesti vahvistavat ihon uusiutumisprosesseja, vähentävät rasvasolujen muodostumista ja lisäävät rasvatonta lihaskudosta. Hormoneja ei kuitenkaan pidä ostaa pillereinä, sillä niiden vaikutukset ruoansulatuskanavan läpikuljettuaan voivat olla aivan muuta kuin ne ovat elimistössä syntyneinä. Pitäisikin nauttia ravintoa ja noudattaa terveellisiä elämäntapoja, jotka johtavat hormonien erittymiseen.

Geeniperinnön lisäksi nauttimamme ravinto vaikuttaa vanhentumisprosessiimme ja ulkonäköömme. Jos syömme terveellistä ravintoa, liikumme riittävästi, vältämme stressiä, nukumme kunnolla ja vältämme myrkyllisiä nautintoaineita kuten tupakka ja alkoholia, ovat ainekset pitemmälle eliniälle ja terveellisemmälle elämälle valmiita.

Kasvisravinto sisältää runsaasti antioksidantteja, jotka suojaavat ihoamme vapailta radikaaleilta. Lisäksi ne suojaavat meitä sydän- ja verisuonitaudeilta, syövältä ja immuunisysteemin heikentymisestä johtuvilta taudeilta.

Negatiiviset tunteet suru, viha ja pelko aiheuttavat stressihormonin vapautumisen ja normaalien elintoimintojen heikkenemisen. Hyvänolon tunne taas vapauttaa hormoneja, jotka vahvistavat mm. immuunijärjestelmämme toimintaa. Aivojen älyllisen aktiivisuuden lisäämisen esimerkiksi lukemalla on todettu lisäävän hyvän olon hormonin, endorfinin, erittymistä.

Myös riittävä uni on kauniille iholle tärkeää. Yön aikana solut jakautuvat kaksi kertaa niin nopeasti kuin päiväsaikaan. Myös puolustusjärjestelmämme valkosolut lisääntyvät yön aikana. Valvottu yö laskee niiden tasoa kolmanneksella.

Aineita, jotka nuorentavat ihoa: Katso sisältääkö ihovoiteesi tällaisia aineita:

  • A-Vitamiinihappo, C-, E-, D-, D-Pantenol-, Biotin-Vitamiini
  • Co-Entsyymi Q10
  • AHA kompleksit ( Alpha Hydroxy Acids ), liposomit, oleosomit
  • Glysin, Allantoin, Hypotaurin, TerprolineJos vielä haluat tehdä jotain ihosi hyväksi, käytä valmisteita, joissa on aineksia seuraavista kasveista: Tyrni, merilevät, Aloe Vera, Avocado, Ginkgo, soija

    Hiuksesikin kärsivät ikääntymisestä. Ne harvenevat ja harmaantuvat. Yleisesti hiuksiin käyvät samat neuvot kuin ihoonkin. Jo mainittujen ihoa hoitavien vitamiinien lisäksi hiukset tarvitsevat B1-, B2-, B5-, B6- Vitamiineja.

    Ja lopuksi. Pidä huolta vatsan ja suoliston toiminnasta, sillä ravinteet imeytyvät käyttöösi sitä paremmin, mitä paremmin suolistosi toimii. Nauti siis maitohappobakteereilla tehostettuja jogurtteja, syö hapankaalia ja kaaliruokia yleensä, käytä valkosipulia ja juo vihreää teetä.