Proteiinit

Ravinnon proteiinit muodostavat elimistössä 22 eri aminohappoa ja linkittävät niistä tuhansia erilaisia yhdisteitä entsyymien kanssa. Kolmetoista näistä 22 aminohaposta syntyy ihmisen elimistössä, josta syystä niitä sanotaan ei-välttämättömiksi. Yhdeksän niin sanottua välttämätöntä aminohappoa meidän tulee saada ravinnostamme, koska elimistömme ei niitä valmista.

Lihassa, maidossa ja kananmunissa on kaikki välttämättömät proteiinit, kun taas kasvisproteiineissa usein puuttuu joitakin välttämättömiä.

Koko ihmisen energia- ja solujen rakennusaine-aineenvaihdunta perustuu valkuaisaineisiin ( proteiineihin, aminohappoihin ).

Välttämättömiä proteiineja ovat:

  • Valiini
  • Leusini
  • Isoleusini
  • Lysiini
  • Metionini
  • Treonini
  • Fenylalanini
  • Tryptofan

Elimistö ei myöskään pysty näitä valkuaisaineita varastoimaan, joten niitä on saatava ravinnosta jatkuvasti.

Ravinnon valmistaminen kuumentamalla muuttaa proteiinien rakennetta. Raaka liha ja varsinkin kala ovat erinomaisia proteiinilähteitä. Soijajauhevalmisteet ja varsinkin, jos niihin on lisätty kuivamaitoa, ovat erinomaisia proteiinilähteitä, koska niitä ei tarvitse kuumentaa valmistettaessa.

Useimmat tutkijat ovat tulleet tulokseen, että 30-50 g valkuaista päivässä riittää ja tästäkin 2/3 saisi olla kasvisvalkuaisia. Kypsennetyt eläinvalkuaiset ovat vahingoksi terveydelle. Todellisen tarpeen ylittävän valkuaisen sulatuksessa elimistöön jää myrkyllisiä aineenvaihdunta- jätteitä. Myös, jos suolistossa vallitsee häiriintynyt pieneliökanta, pääsevät proteiinit mätänemään bakteeritoiminnan seurauksena niin, että myrkyllisiä ammoniumyhdisteitä syntyy.

Tästä seuraa:

  • Kudosten kemiallinen tasapaino järkkyy ja seurauksena on liikahappoisuus
  • Kuona-aineet mätänevät suolistossa
  • B- vitamiinin puutos
  • Nivelreuma ja kihti
  • Osteoporoosi
  • Munuaiskivet

Näitä proteiinien sulamishäiriöitä välttämään tarvitaan vahva Lactobacillus ja Bifiduskanta. Siemenissä, jyvissä ja pähkinöissä on kaikki ihmiselle välttämättömät valkuaiset Kasvisvalkuainen on biologisesti arvokkaampaa kuin eläinvalkuainen Kypsentämättömät valkuaiset ovat parempia kuin kypsennetyt Kaloissa on runsaasti välttämätöntä metionini proteiinia, sekä seleeniä, A- ja D vitamiinia. Perunassa ja kaikissa vihreälehtisissä kasveissa on parasta täydellistä valkuaista

On täysin mahdotonta olla saamatta riittävää määrää valkuaista edellyttäen, että syö riittävästi luonnollisia, jalostamattomia ruokia.

Valkuaisainetarve tulee tyydytettyä puolella määrällä, kun valkuainen syödään raakana eikä kypsennettynä.

Uskonnollisista syistä lihasta kieltäytyvillä on huomattavasti vähemmän:

  • Sydäntauteja
  • Hengityselinsairauksia
  • Hammaskariesta
  • Syöpää

Bulgariassa on 16 000 sata vuotta täyttänyttä miljoonasta kun USA:ssa on vain 9. He syövät yksinkertaisemmin valmistettua ruokaa ja paljon maitohappokäytettyjä maitotuotteita.

Proteiinien imeytymiselle on välttämätöntä, että veren hemoglobiini ja suolisto on täysin kunnossa ( lactobasillikanta ). Ensimmäinen pieni merkki ruoansulatushäiriöistä on hiusten harmaantuminen.

Proteiinin saanti kehittyneissä teollisuusmaissa ei normaalisti ole ongelma, koska sitä on lihassa, kanassa, kalassa, munissa ja pähkinöissä. Maitotuotteet ja pavut ( erityisesti soijapavut ) ovat myös pääasiallisesti proteiinia. Proteiinin puutetta esiintyy kehitysmaissa ja pelkästään kasvisravintoa nauttivilla. Proteiinien silatusta edistää jo muinaisten roomalaisen tuntema viikuna. Se sisältää entsyymejä, jotka auttavat ruoansulatusta.

Proteiinin pääasiallisin tehtävä on ihmisen kudosten rakentaminen ja korjaaminen. Ihmisen kehon painosta 20 % on proteiinia, 60 % vettä ja loput rasvaa ja mineraaleja ( kalsium ) USA:n RDA suositus on keskikokoiselle miehelle min 60 g proteiinia per vuorokausi. Nykyään yhä useammat tutkijat ovat sitä mieltä, että 20 – 40 g proteiinia vuorokaudessa on täysin riittävä määrä. Liian runsas proteiinien saanti aiheuttaa kalkin puutosta ja luiden rappeutumista. Runsas kuumennettujen proteiinien saanti voi vaikuttaa myrkytyksenomaisesti, koska ne sulavat heikosti. Tämä rasittaa maksaa. Jos elimistö joutuu käyttämään proteiineja energian lähteenä, kasvaa veden kulutus moninkertaiseksi.

Myös monet hormonit ja entsyymit koostuvat proteiineista, veren hemoglobiini on proteiinia jne. Eräiden proteiinien tehtävänä on kuljettaa aineita solujen välillä. Toiset ovat kemiallisia lähettejä kuljettaen viestejä soluista toisiin. Eräät taas ovat elimistön puolustajia vieraita aineita vastaan, kuten esim. bakteereja ja viruksia. Proteiineja voi elimistö käyttää myös energian tuotantoon, vaikka se ei proteiinin tehtävä olekaan. Proteiinissa on 4 kaloria / gramma.

Virallisten normien mukaan tarvitset proteiineja 1 g rasvatonta painokiloasi kohden, jos et harrasta lainkaan liikuntaa ja 1,4 g, jos liikut kohtuullisesti. Yleisesti tutkijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että puolet tästä riittää hyvin.

Ei-välttämättömät aminohapot Glutationi, L-cysteini, L-glutaminihappo ja glysini imeytyvät nopeasti ja ne puhdistavat verisuonia raskasmetalleista ja kalkista.

N-ASETYLI SYSTEINI ( NAC )
NAC on aminohappo, jolla on voimakas antioksidanttinen ja immuunijärjestelmää myrkyiltä suojaava vaikutus. Tiedemiehet arvioivat, että NAC:llä on aivan ratkaiseva osuus ikääntymisprosessissa. NAC tasapainottaa glutationitasoa maksassa, keuhkoissa, munuaisissa ja luuytimessä.

HOMOKYSTEINI
Elimistömme valmistaa homokysteiniä, joka on yhtä vaarallinen kuin kolesteroli terveydellemme. Homokysteini on rikkiä sisältävä valkuainen. Sitä syntyy lihatuotteiden sisältämästä metioniinista elimistössämme. Se saa aikaan verisuonien seinämien kovettumistautia. Suomalaisilla on erittäin korkea homokysteinitaso. Homokyteinitasoa on menestyksellisesti alennettu foolihapolla, B6- ja B12-vitamiineilla. Näitä saa tyrnimarjasta, oluthiivasta, soijasta ja vihreistä vihanneksista ( parsa ). Pitkään koholla ollut homokysteinitaso saattaa aiheuttaa sydäninfarktin henkilölle, jolla ei ole ylipainoa, kohonnutta kolesterolia, ei tupakoi ja jonka veriarvot muutenkin ovat kunnossa.