Probiotit

Probioteiksi ( pro bio = elämän hyväksi ) kutsutaan hyviä bakteereja, jotka asuvat ihmisen suolistossa. Meille tuttu antibiootti on näiden vastakohta ja tuhoaa kaiken elävän bakteerikannan elimistössämme, niin pahat kuin hyvätkin bakteerit. Tärkeimpiin näistä hyvistä kuuluvat Lactobacillus acidophilus ja Bifidobacterium bifidum. Acidophilus on vallitsevana ohutsuolen mikroflorassa ja bifidus taas paksusuolen mikroflorassa. Terveessä suolistossa on yli 400 erilaista mikro-organismia. Paksusuolessa saattaa olla millimetriä kohden miljardeja mikro-organismeja, ohutsuolessa vain tuhansia ja mahalaukussa, joka on hyvin hapan ympäristö, vain kymmeniä. Suolistobakteereja on niin paljon, että niiden yhteispaino on 2-3 kg.

Nämä bakteerit ovat välttämättömiä ruoansulatukselle, imeytykselle ja immuunijärjestelmän toiminnalle. Ne estävät muiden myrkyllisten mädättäjäbakteerien ja sienien syntymisen. Muita hyödyllisiä suolistobakteereja ovat: Lactobacillus bulgarius, Lactobacillus paracasei, Lactobacillus rhamnosus, Bifidobacterium infantis, Bifidobacterium longum, Streptococcus thermophilus jne.

Kaikki nämä hyödyntävät laktoosia, mutta auttavat elimistöä sulattamaan proteiineja entsyymejä tuottamalla. Kuumennettuna proteiinit usein sulavat heikosti muun, etenkin kasvisravinnon yhteydessä nautittuina, ja aiheuttavat siten elimistössä myrkytystiloja. Laktoosipohjaiset bakteerit löytyivät kun tutkijat alkoivat selvittää, miksi bulgarialaiset vuosisadan alussa elivät selvästi pitempään kuin muut kansallisuudet. Bulgaarit nauttivat säännöllisesti käyneitä maitotuotteita, joiden bakteerit lisäsivät ihmisen terveyttä ja immuniteettia. Näissä maitohappokäyneissä tuotteissa lactobacillus ja bifidus estävät mädättäjäbakteerien toiminnan ja siten edistävät ravinnon säilymistä.

Nämä bakteerit auttavat ruoansulatuksessa ja sen imeytyksessä sekä laskevat kolesterolitasoa. Ne pystyvät auttamaan kalsiumin imeytymistä, tuottamaan B- ja K- vitamiineja sekä entsyymejä, jotka toimivat hiilihydraattien, valkuaisaineiden ja rasvojen sulatuksessa.

Suolistobakteerit näyttävät auttavan tautien ja tulehdusten parantamisessa nostamalla kehon interferonitasoa ja tuottamalla laajat varastot vasta-aineita, joita immuunisysteemi voi käyttää monissa tilanteissa. Ne auttavat herpekseen, ihottumiin, ruoansulatusongelmiin, krooniseen väsymykseen ja autoimmuunitauteihin kuten reuma ( fibromyalgia ), myrkytyksiin jne. Lactobacillus ja bifidus bakteerit pystyvät estämään mm salmonella- ja kolibakteeritartuntaa. Laaja vaikutusalue johtuu yksinkertaisesti siitä, että ruoansulatus ja terve suolisto on kaiken terveyden perusta. 70 %:lla naisista ja 40 %:lla miehistä on hiivasieniongelmia, jotka on poistettavissa hyvällä maitohappobakteerikannalla.

Koska antibiootit tuhoavat ruoansulatuselinten bakteerikantaa, tutkijat suosittelevat acidophiluksen ja bifidiumin kannan lisäämistä nauttimalla erikoisjogurtteja tai maitoja, joihin on lisätty näitä bakteereja. Lactobasillus bakteereja on myös kaikissa hapattamalla valmistetuissa tuotteissa kuten hapanleipä, hapankurkku, hapankaali ja hapatetut sienet. Juustoissa, kuivatuissa makkaroissa, kuivatuissa lasten ruoissa ja jopa jäätelössä on Enterococcus faecium nimistä maitohappobakteeria, joka myös vaikuttaa suotuisasti ihmisen immuunisysteemiin, mutta sillä voi myös olla haittavaikutuksia voimakkaan antibioottiresistanssin vuoksi.

Bakteerikanta voi myös heikentyä aspiriinin, kortisonin, heikon ruokavalion ( liikaa rasvaa ja proteiineja ), hiivan, sokerin, stressin, alkoholin tai liiallisen sinkin vuoksi. Tutkimuksissa on myös todettu, että iän mukana ihmisen hyödyllinen bakteerikanta vähenee ja vastaavasti myrkyllisiä yhdisteitä tuottavat clostridium perfrigens kannat lisääntyvät. Eräs tutkimus havaitsi näitä bakteereja ( Bifido infantis mm. ) sisältävien maitotuotteiden vähentävän suolistosyöpäriskiä. Eräs toinen tutkimus taas havaitsi bifiduksen olevan hyväksi maksan, munuaisten ja haiman terveydelle. Eräissä tutkimuksissa on myös todettu maitohappobakteerien vähentävän oleellisesti veren kolesterolia. Laktoosi- intoleranssiin maitohappobakteerit myös auttavat.

Näitä bakteereja sisältäviä tuotteita tulisi nauttia tyhjään vatsaan parhaan tuloksen saavuttamiseksi.

Laktoosi on hyvien suolistobakteerien ravintoa. Laktoosi ei sula mahalaukussa eikä ohutsuolessa, vaan se kulkee sulamattomana paksuun suoleen, missä bakteerit käyttävät sen ravinnokseen. Nämä hyvät bakteerit kiinnittyvät suoliston seinämiin ja erittävät acidofilin antibioottia, joka tuhoaa myrkkyjä erittävät bakteerit

Lactobacillusbakteereja saa jogurteista ja maitohappokäytetyistä kasviksista, kuten hapankaalista, hapatetuista sienistä ja kurkuista. Kuitenkaan kaikista teollisesti tuotetuista jogurteista ja kurkuista ei löydy tätä bakteerikantaa. Suolakurkut, hapankaalit ja sienet ovat yleensä vain etiikassa marinoitu eivätkä maitohappokäytettyjä kuten ennen vanhaan. Hyvän bakteerikannan ylläpito edellyttää myös, että ruokavalio on selvästi tuore ja raakaravinto -pitoinen kuumennettujen ja säteilytettyjen ruokien asemesta.

Hyvien bakteerien lähteenä tunnetaan myös oluthiiva, jolla on hoidettu menestyksellisesti ripulipotilaita. Myös soija ja maa-artisokka ovat hyvää bakteerikantaa suosivaa kasvisravintoa.

Probioottihoitoa käytetään paitsi

  • Suolistosairauksiin myös
  • Kroonisiin hengitys- ja virtsatieinfektioihin
  • Maksasairauksiin
  • Ihotauteihin ja allergioihin
  • Reumaan
  • Syövän tukihoitona