Vihannekset

Artisokka ( Cynara scolymus) ( artichoke, Artischocke )

Artisokka tunnetaan antiikin ajoita asti erinomaisena maksan solujen uudistumiskyvyn stimuloijana. Sitä on käytetty hoitamaan anemiaa, verisuonten kalkkeutumista, syöpää, diabetesta, psoriasista, virtsateiden ongelmia ja immuniteetin vajaatoimintaa. Tutkimusten mukaan sen pääasialliset vaikutusalueet ovat kuitenkin maksa, munuaiset ja veren kolesterolin alentaminen. Artisokan on myös todettu olevan antioksidatiivinen ja pystyvän estämään pahan LDL kolesterolin oksidoitumista. Artisokan sisältämä luteolin vaikuttaa elimistön omaa kolesterolituotantoa laskevasti. Cynarin (sinariini) taas stimuloi sappinesteiden tuotantoa. Koska sappinesteet taas rakentuvat kolesterolista, auttaa Cynarin siten kolesterolitasoa alenemaan. Artisokan lehtien glygosidit taas alentavat verenpainetta. Artisokka auttaa elimistöä selviytymään rasvaisesta ja raskaasta ravinnosta nopeammin.

Runsaan foolihappo- ja kaliumpitoisuuden lisäksi artisokka sisältää lukuisan määrän edullisesti vaikuttavia fytokemikaaleja: Kofeiinihappoa, askorbiinihappoa ( C vitamiini ), betakaroteenia, betaseliniiniä, betasitosterolia, boronia, caffeoyl-4-quinic happoa, kalsiumia, caryfyllinia, cyanidol glucosideja, cynarageniniä, cynarapicriniä, cynaratriolia, cynarinia, cynarolidia, decanalia, eugenolia, ferulic happoa, flavonoideja, folacinia, glyseric happoa, glycolic happoa, heteroside B:tä, inuliinia, rautaa, isoamerboinia, lairic happoa, linoleic happoa, linolenic happoa, luteolin glucosideja, magnesiumia, manganesia, mufaa, myristic happoa, neochlorogenic happoa, niasiinia ( B3- vitamiini ) oleic happoa, palmitic happoa, pantoteenihappoa ( B5- vitamiini ) phenylacetaldehydia, fosforia, kaliumia, proteiineja, pseudotaraxasterolia, pufaa, riboflavinia ( B2- vitamiinina ) scolymosidia, stearinihappoa, stimasterolia, tanniinia, taraxasterolia, tiamiinia ( B1- vitamiinia ) pyridoksiinia ( B6- vitamiini ) ja sinkkiä.

Hapankaali ( Sauerkraut )

Hapankaali on valmistettu kaalinlehdistä maitohappokäymisellä. Maitohappobakteerit tuhoavat käymisprosessin aikana kaikki haitalliset bakteerit. C- vitamiini säilyy prosessin aikana ja B12-vitamiini jopa lisääntyy käymisprosessissa. Maitohappobakteerit kulkeutuvat paksusuoleen ja lisääntyvät siellä. Ne huolehtivat suoliston puhtaudesta ja auttavat ruoansulatusjärjestelmää vaikeasti sulavien kuumennettujen valkuaisaineiden sulatuksessa. Lisäksi hapankaali sisältää edelleen pääosan tuoreenkin kaalin tehoaineista.

Kaali ( Brassica oleracea ) ( cabbage, Kohl )

Sisältää indoleja, ditioltioneja ja isotiosyanaatteja, joilla tutkimusten mukaan voi olla myrkytyksiä ja syöpää ehkäiseviä vaikutuksia ( eniten näitä aineita on parsakaalissa ). Indolit ja ditioltionit aktivoivat entsyymejä, jotka käynnistävät elimistön myrkkyjenpoistojärjestelmän. Tässä suhteessa näyttäisi tuore ja keitetty kaali olevan samanveroisia.

Kaalikasvit sisältävät myös kefarnat nimistä ainetta, joka saa aikaan vatsan limakalvon vahvistumisen. Näin vatsa kestää paremmin myrkyllisiä aineita. Kaalit sisältävät myös runsaasti kivennäis- ja hivenaineita, C- ja K-vitamiineja sekä foolihappoa, kartenoideja ja betakaroteenia. Kaalissa on esimerkiksi kaksinkertainen määrä kartenoideja ja betakaroteenia pinaattiin nähden, joka on laajalti tunnettu näiden aineiden suurista pitoisuuksista.

Kaalimehut tervehdyttävät sappea, maksaa ja vähentävät mahahaavariskiä. Useiden tutkimusten mukaan kaalit alentavat varsinkin entisten tupakoitsijoiden keuhkosyöpäriskiä. Tutkimuksissa on todettu runsaasti kaalia syövillä henkilöillä vähemmän paksusuolen syöpää kuin vain harvoin kaalia syövillä. Kesällä kaalien tehoaineet ovat oleellisesti suurempina pitoisuuksina kuin syksyllä tai vasta talvella.

Parsa ( Asparagus officinalis)( asperge, Spargel )

Parsa on ikivanha lääkekasvi, jota on jopa viljelty Suomessakin lähes sata vuotta sitten. Jo yli 2000 vuotta sitten tiedettiin parsan tehostavan maksan ja munuaisten toimintaa veren puhdistajana, joten sitä käytettiin myrkytystilojen hoidossa. Kansanparantajat ovat käyttäneet parsaa sekä vahvistavana että rauhoittavana rohtona. Sillä on hoidettu muun muassa reumatismia, hammassärkyä, hermotulehduksia ja jopa käytetty huonon näön parantamiseen.

Parsa sisältää eniten kaikista kasveista foolihappoa, joka on tärkeä solun perintötekijöiden DNA:N ja RNA:n jakautumisessa. Foolihappo vaikuttaa myös elimistön energian tuotannossa. Foolihapon on myös todettu alentavan sydän-, verisuoni- ja sydäntauti-riskiä. Nykyihmisen ravinnossa on liian vähän foolihappoa, mistä syystä sen lisäämistä elintarvikkeisiin on alettu kokeilla monissa maissa.

Parsassa on myös runsaasti A-, B1-, B2-, B3-, B6- ja C-vitamiineja. Biotiini ( B7 ) suojelee erityisesti ihoa ja hiuksia. Parsa on myös eräs kuitupitoisimmista kasveistamme. Se sisältää myös antioksidanttisia flavonoideja ja entsyymejä. Entsyymit kuitenkin tuhoutuvat keitettäessä, mutta ovat tietysti tallella vihreässä salaattiparsassa. Kivennäis- ja hivenaineista mainittakoon antioksidanttisesti vaikuttavat kupari ja sinkki sekä mangaani.

Parsa sisältää myös glutathion ( GSH ) antikarsinogeenia ja antioksidanttia enemmän kuin mikään muu tunnettu kasvi ja lisäksi voimakasta rutin flavonoidia, joka mm vahvistaa verisuonten seinämiä.

Parsakaali ( Brassica gemmiferra) ( broccoli, Brokkoli )

Parsakaali sisältää sulforfane isotiosyanaatteja, jotka stimuloivat maksassa tiettyä entsyymituotantoa. Nämä entsyymit sitten tuhoavat tehokkaasti soluissa syöpää aiheuttavia kemikaaleja. Runsaasti parsakaalia nauttivilla henkilöillä on havaittu selvästi vähemmän paksusuolen syöpää kuin vain satunnaisesti parsakaalia nauttivilla. Parhaita sulforane lähteitä ovat 3 päivää vanhat parsakaalin idut. Niissä on noin 50 kertaa enemmän sulforanea kuin kypsässä parsakaalissa. Parsakaalin sisältämät indoli-typpiyhdisteet estävät myrkyllisiä aineita vahingoittamasta solun DNA:ta. Näin myös ne toimivat syövän syntymistä ehkäisevästi.

Parsakaali on paras tunnettu syövän estäjä luonnon lääketieteessä. Tutkimuksissa on todettu kaalikasvien tuhoavan bakteereita ja viruksia ja lisäävän immuunijärjestelmämme vasta-aineiden tuotantoa. Parsakaali sisältää runsaasti A-, C- ja K- vitamiineja sekä kartenoideja, foolihappoa ja kuituja.

Papu ja herne ( Laminocea ) ( bean, Bohne )

Ovat hyviä antioksidantti- ja betakaroteenin lähteitä sekä erittäin kuitupitoisia. Kuidut nopeuttavat pahan LDL kolesterolin huuhtoutumista kehosta ulos. Palkokasvien uskotaan vaikuttavan suotuisasti myös suolistovaivoihin, peräpukamiin. Palkokasvit sisältävät happoja, jotka pystyvät laskemaan veren sokeria auttamalla insuliinireseptorien muodostumista. Samat hapot saattavat tutkimusten mukaan toimia jopa paksusuolen syöpää estävästi. Sydän- ja verisuonitautiriski pienenee oletettavasti varsinkin kuitujen, mutta myös betakaroteenin ansiosta. Palkokasveissa on runsaasti välttämättömiä proteiineja ja kivennäis- ja hivenaineita ja B-ryhmän vitamiineja. Ne ovat lähes lihan veroisia proteiinipitoisuudessaan. Palkokasvit pitää pääsääntöisesti aina liottaa ja keittää ennen käyttöä, koska ne sisältävät myrkyllisiä aineita. Keitettäessä myrkyt häviävät.

Pavut ja herneet ovat toisaalta hieman kiusallisia, koska ne aiheuttavat ilmavaivoja. Ihmiseltä puuttuu entsyymejä, jotka pystyisivät hajottamaan papukasvien kaikkia sokeriyhdisteitä. Seuraus tästä on epämiellyttävä kaasujen muodostuminen.

Persilja ( Peteroselinum crispum ) (parsley, Petersilie )

Sisältää runsaasti mineraaleja, betakaroteenia, E-, B1-,B2-, B3-, B6- vitamiinia, foolihappoa ja C- vitamiinia ja eteerisiä öljyjä ( myristicin, terpenten, apiol, tetramethoxybenzol ). Persiljassa on erittäin vähäisiä määriä polyiinia ( myrkyllinen ) ja valolle herkistäviä furocumariineja ja isoimperatorinia.

Persilja puhdistaa hengityksestä valkosipulin hajun ja antiseptisten ominaisuuksiensa vuoksi sopii haavalääkitykseen ja hyönteisten pistoihin. Persiljan eteerisillä öljyillä on verenpainetta alentava vaikutus. Persiljaa on myös käytetty maksan ja munuaisten puhdistavan vaikutuksensa vuoksi.

Pinaatti ( Spinacia oleracea ) ( spenat, Spinat )

Pinaatti sisältää runsaasti vitamiineja ja hivenaineita. Erityisesti B2-, C- vitamiinia ja foolihappoa ja rautaa. Lisäksi pinaatti sisältää runsaasti proteiineja. Hyvin tärkeän terveyskasvin pinaatista tekee sen sisältämät kartenoidit, luteiini ja zeaxantini, jotka ovat vahvoja antioksidantteja ja suojaavat varsinkin silmien sarveiskalvoa lyhyiltä valoaalloilta ja hapettumiselta. Näin ne tutkimusten mukaan estävät iän myötä tapahtuvaa näön menetykseen johtavaa sarveiskalvon heikkenemistä. Tämä solujen rappeutumistauti on 30 %:lla 75 vuotiaista ja 50 %:lla 80 vuotiaista. Tutkimuksen mukaan eniten pinaattia käyttävillä oli 85 % vähemmän sarveiskalvon solujen rappeutumistautia kuin vähiten käyttävillä.

Soijapapu ( Leguminosae jabaceae )

Soijapavut ovat erittäin ravintoainerikkaita, sisältäen hiilihydraattien lisäksi myös valkuaisaineita enemmän kuin mikään muu kasvi sekä rasvoja ( mm lesitiiniä ), vitamiineja ja mineraaleja. Soijassa on liukenevia kuituja, kaikkia B- ryhmän vitamiineja, E-vitamiinia ja erityisen runsaasti rautaa, kaliumia, kalsiumia, fosforia ja sinkkiä.

Soijassa on kaikki välttämättömät valkuaisaineet, paljon kuituja, ei ollenkaan kolesterolia, mutta välttämättömät monityydyttämättömät rasvahapot, linoli ja linolini. 85 prosenttia soijan rasvoista on tyydyttämättömiä ja jopa puolet niistä on linolihappoa. Soijan valkuaisainepitoisuus n 35 prosenttia on suurempi kuin useimmilla liharuoilla. Soija sisältää antikarsinogeenisia aineita kuten fytosterolit, saponiinit, ja isoflafonoidit (daidzein, genistein). Fytosterolit ehkäisevät kolesterolin imeytymistä.

Isoflavonoidi toimii solussa heikkona estrogeeninä ja suojaa solua vahvoilta estrogeeneiltä, jotka aiheuttavat hormoniperäistä syöpää. Estrogeenit vaikuttavat myös edullisesti erityisesti naisten hormonitoimintaan. Laskee myös veren kolesterolia sisältämiensä Omega3- rasvahappojen ansiosta. Sillä on yleiskuntoa vahvistava vaikutus, estää verisuonten kalkkeutumista ja vahvistaa maksaa. Soijan on myös todettu tasapainottavan veren sokeria, joten se on hyvä diabeetikoille ja ylipainosta kärsiville. Soijatuotteet ovat edullisia vatsalle ja suolistolle kuitupitoisuutensa ansiosta.

Soija on myös hyvä kalsiumin lähde, ei kuitenkaan maidon veroinen. Soijan sisältämä lesitiini pitää rasvaliukoiset A-, E-, D-, ja K- vitamiinit liukoisina. D- vitamiini edistää kalkin imeytymistä soijan lysiinin kanssa.

Soijan valkuaisainesisältö on 35-40 %, rasvasisältö (valtaosa tyydyttämättömiä) 15-20 % ja hiilihydraatteja samoin 15-20 % ( suuri osa hiilihydraateista on kuituja )

Soijaa on saatavana jauhona, jota voi käyttää myslin tapaan jogurteissa ja puuroissa. Soijamaito on hyvä vähäkalorinen maidon korvike. Maitohappokäyneitä soijatuotteita ovat miso, tamari ja tempeh. Tofu on soijajauhosta valmistettua juuston tapaista massaa, jota voidaan käyttää monella tavoin, jopa leipoa. Jos ostat soijapapuja, muista liottaa ja keittää ne ja kaataa liotin- ja keitinvedet pois. USA:n elintarvikevirasto on antanut virallisen luvan käyttää väittämää ” soijatuotteet laskevat veren kolesterolia ja vähentävät sydäninfarktin vaaraa”.

Tomaatti ( Lycopersicon esculentum ) ( tomato, Tomat )

Tomaatti sisältää lycopene nimistä kartenoidia, jonka on eläinkokeissa todettu estävän syövän syntymistä. Aine vapautuu kunnolla ihmisen käyttöön vasta kun tomaatti on kuumennettu ( esim. Tomaattimehu tai ketchup ) Tomaatissa on myös runsaasti muita kartenoideja, joiden uskotaan ehkäisevän keuhkosyöpää. Siinä on myös antioksidanttisesti vaikuttavaa hivenainetta, seleeniä. Yksi tomaatti antaa 20 % A- vitamiinin päivätarpeestamme ja 40 % C vitamiini tarpeestamme. Tomaatti ei sisällä nitraatteja eikä rasvoja, mutta kylläkin runsaasti kuituja.

Italialaisen tutkimuksen mukaan vähintään seitsemän tomaattia viikossa nauttivalla testiryhmällä oli 60 % alhaisempi syöpäsairastuvuus kuin ryhmällä, joka nautti vain kaksi tomaattia viikossa. Samanlaisia tuloksia on saatu USA:ssa esim. Hawajilla. Uusimman amerikkalaisen tutkimuksen mukaan tomaatti vähentää myös sydäninfarktiriskiä kymmenillä prosenteilla. Erään tutkimuksen mukaan lycopini nosti selvästi vanhusten yleiskuntoa.