Marjat

Tyrni ( Hippoae rhamanoides ) ( sea buckthorn, Sanddorn )
Tyrnimarja on äärimmäisen vitamiinirikas. Siinä esiintyy D-vitamiinia lukuun ottamatta kaikkia vitamiineja ja monia, kuten C- ja E-vitamiineja, sekä betakarotiinia erittäin suurina pitoisuuksina. Tyrnilääkkeitä on valmistettu paitsi marjoista, myös puun lehdistä, kuorista ja juurista. Lisäksi tyrnin siemenet ja hedelmäliha sisältävät monityydyttämättömiä rasvahappoja, joilla on suotuisia terveysvaikutuksia kuten tulehdusten parantaminen, kolesterolin alentaminen jne.

Tyrni sisältää runsaasti erittäin tehokasta antioksidanttia, superoxide dismutase entsyymiä. Se tuhoaa yleisintä vapaa radikaalia, superoxidia, joka aiheuttaa tulehduksia ja syöpää. Superokside vahingoittaa sydänlihasta, munuaisia, suolistoa ja haimaa. SOD-entsyymi on tuhoutunut kuumennetusta mehusta, jota tyypillisesti myydään pullotettuna.

Tyrnin sisältämien vitamiinien ja aineyhdisteiden uskotaan vaikuttavan suotuisasti seuraavissa vaivoissa ja taudeissa: Sydän- ja verisuonitaudit (tutkimus, Xiau, Liu, Mironov 1980,1985,1991)

  • Eri syöpälajit (tutkimus, Halliwell 1997 )
  • Haavat ja tulehdukset ( Lebedeva 1989, Jiang 1989, Fu 1993)
  • Ruoansulatuksen taudit ja vatsahaava
  • Maksan toiminta ja myrkytystaudit
  • Ihosairaudet ( ihon ja hiusten hoito ) ja kaljuuntuminen (Xiao 1980,Liu 1985, Mironov 1991 )
  • Vilustumis- ja heikon yleiskunnon taudit ( vastustuskyvyn lisääminen) ( Xiao, Liu, Mironov )
  • Kevät- ym. väsymystilat
  • Kihti ja reumatismi ( fibromyalgia ) ( tyrnin lehdet )
  • Palohaavat ja paleltumat
  • Limakalvojen vahvistaminen
  • Vaihdevuosiongelmat
  • Makuuhaavat ( Qingping 1999 )
  • sydän- ja verisuonitaudit (Yang&Kallio 2002)

Suuren E-vitamiini ja flavonoidipitoisuuden ansiosta tyrni tukee immuunijärjestelmää ja estää solujen hapettumista. Tyrnimarja tuleekin mieluummin ymmärtää immuunijärjestelmämme vahvistajaksi kuin suoranaiseksi lääkkeeksi .

Vapaat radikaalit vahingoittavat jatkuvasti solujamme. Vahingoittuneista soluista saattaa kehittyä syöpäsoluja. Normaalisti kuitenkin immuunijärjestelmämme havaitsee poikkeavat solut ja tuhoaa ne . Tämän vuoksi on tärkeää nauttia ravintoaineita, jotka tukevat immuunijärjestelmämme toimintaa.

Tyrniöljyt ovat erittäin suotuisia rasva-aineenvaihdunnalle ja ehkäisevät ihon solujen ennenaikaista ikääntymistä. Ne myös alentavat veren kolesterolitasoa ja auttavat pitämään verisuonien seinämät kimmoisina ja siten alentavat verenpainetta. Tyrni sisältää myös arvokkaita linoli- ( muuntuu GLA:ksi ) ja alfalinolenihappoja, jota nykyihmisen ravinnossa on liian vähän. Lisäksi tyrnimarja sisältää koliinia, joka estää rasvan varastoitumista kudoksiin.

Monityydyttämättömien rasvahappojen tiedetään vaikuttavan sydän- ja verisuonitauteja ehkäisevästi (alentamalla veren kolesterolia) ja immuniteettia parantavasti. Tyrnin öljyt vaikuttavat suotuisasti limakalvojen rakenteeseen. Näin virusten pääsy vereen estyy.

Eläinkokeissa tyrniöljyn on havaittu myös vahvistavan maksan toimintaa suojaamalla maksasolujen solukalvoa myrkyiltä ja siten auttavan myrkytystilojen hoidossa.

Venäjällä on havaittu tyrniöljyn kyky estää kosmista säteilyä. Siellä tyrniä käytetään korjaamaan säteilyn aiheuttamia vaurioita maksalle ja sydämelle. Myös tyrniöljyn tiedetään suojaavan auringon ultraviolettisäteilyltä. Tämä on myös tieteellisesti varmistettu ja todettu sen johtuvan beetakaroteenista. Samoin on tyrnin kuoriuutetta käytetty syövän hoitoon ja marjoista uutettua öljyä syövän sädehoidon aiheuttamien vaurioiden hoitoon varsinkin vatsa- ja suolistosyöpien jälkihoitona. Siperiassa on tyrnin lehtiä käytetty reumatismin ja kihdin lääkitykseen.
Tyrnimarja sisältää:

  • B1-vitamiinia (Tiamiini), joka toimii hiilihydraattien hajottajana ja vaikuttaa hermojärjestelmään ja verenkiertoon
  • B2-vitamiinia (Riboflaviini), on tärkeä iholle, silmille, kynsille, hermostolle ja sikiön kehittymiselle
  • B3-vitamiinia (Niasiini),joka on välttämätön hormonitoiminnoissa, mutta tukee myös aivojen ja hermojen toimintaa
  • B5-vitamiinia (Pantoteiini), joka on tärkeä kasvulle, hermostolle sekä hormoni- ja kolesterolitasapainolle
  • B6-vitamiinia (Pyridoksiini), joka toimii ravinnon hajottamisen lisäksi vasta-aineiden ja veren valkosolujen tuotannossa
  • B12-vitamiinia (Syanokobalamiini), joka on tärkeä DNA:n sekä hermo- ja punaisten verisolujen rakenteessa (EI VAHVISTETTUA TUTKIMUSTIETOA)
  • Betakaroteenia ja kartenoideja, jotka ovat tehokkaita antioksidantteja ja suojelevat erityisesti keuhkoja ja vatsaa. Lisäksi ne ovat tärkeitä ihon ja hiusten terveydelle
  • Biotiinia, joka vaikuttaa aineenvaihduntatoimintoihin sekä hiusten ja ihon kuntoon.
  • C-vitamiinia, joka on antioksidantti ja lisää vastustuskykyämme, neutraloi myrkkyjä, antaa suojaa ultraviolettisäteilyä vastaan ja korjaa solujamme.
  • E-vitamiinia, joka on yksi voimakkaimmista antioksidanteista, tyrnimarja sisältää eniten kaikista marjoista. Paitsi antioksidanttisesti. E-vitamiini vaikuttaa myös immuniteettia kohottavasti ja sydän- ja verisuonitauteja ehkäisevästi.
  • Flavonoideja, jotka toimivat antioksidanttisesti ja immuniteettia lisäävästi ja samalla myös tukevat tehokkaasti C- ja E-vitamiinien imeytymistä.
  • Foolihappoa. Ehkäisee sydän- ja verisuonitauteja sekä ehkä myös syöpää. Vaikuttaa solujen DNA muodostukseen.
  • Kuituja, jotka myös ehkäisevät sydän- ja verisuonitauteja.
  • K-vitamiinia Vaikuttaa nykytiedon mukaan veren hyytymiseen ja syöpäsairauksia estävästi.
  • Kumariineja ja oksikumariineja, jotka voivat ehkäistä tulehduksia ja kouristuksia ja vahvistavat hiussuonia. Kumariinien samoin kuin kuoriosassa olevan hippofeiinin uskotaan ( Toivo Rautavaara ) ehkäisevän syöpäkasvainten kehittymistä.
  • Kivennäis- ja hivenaineita, kuten: kalium, kalsium, magnesium, mangaani, natrium ja sinkki.

 

Marja-aronia ( Aronia melanocarpa ) ( aronia, Aronia )
Aronia on erittäin tunnettu Itä-Euroopan maissa, Puolassa ja Venäjällä, missä sitä on käytetty luonnonparannuskeinona jo kauan. Aroniaa myydään yleisesti Itä-Euroopan maissa mehutiivisteinä, teenä ja pillereinä. Se on tällä hetkellä USA:ssa ja Kanadassa suosittu terveysjuoma.

Puolalainen ravintotieteen professori Jan Niedworok mainostaa aroniaa sanomalla, että se:

  • Auttaa elimistöä puhdistumaan ympäristömyrkyistä
  • Suojelee ihoa otsoniaukon aiheuttamalta UV säteilyltä
  • Tasaa verenpainetta

Tutkijat uskovat, että polyfenolit yhdessä entsyymien kanssa vaikuttavat myrkyllisten aineiden elimistöstä poistumista edistävästi. Illinoisin yliopiston tutkimukset antavat viitteitä siitä, että aronialla olisi myös syöpää ehkäiseviä ominaisuuksia juuri myrkkyjen eliminointikykynsä vuoksi.

Saksalaisen tutkimuksen mukaan aronian flavonoidipitoisuus on korkeampi kuin missään muussa marjassa. Suomalaisten tutkimusten mukaan kuitenkin puolukassa ja variksenmarjassa on runsaammin flavonoideja. Aronia sisältää suuria määriä antosyanideja ja polyfenoleja, joiden uskotaan stimuloivan verenkiertoa ja vahvistavan sydäntä, verisuonistoa sekä immuunijärjestelmää.

Uskotaan, että ihmisen nauttimat kasviflavonoidit toimivat elimistössämme samalla tavalla kuin kasveissa eli puolustavat soluja sienitauteja, bakteereja ja vapaita radikaaleja vastaan. Flavonoidit estävät rasvahappojen oksidoitumista verisuonten seinämiin. Samalla tavalla ne saattavat estää syövän syntymistä. Toivo Rautavaaran mukaan eräät flavonoidit estävät nivelreumaa aiheuttavaa virheellistä entsyymitoimintaa, toiset taas estävät C-vitamiinin hapettumista. Useat flavonoidit lisäävät hiussuonten läpäisykykyä ja siten parantavat vitamiinien imeytymistä. Hiussuonien hyvä toiminta on myös välttämätön esim tulehdussairauksien parantumisessa.

Tutkimuksissa on ilmennyt, että aronian flavonoidit alentavat verenpainetta, estävät tulehduksia, auttavat suolistovaivoissa ja diabeteksessa sekä parantavat immuunisysteemin toimintakykyä. Quinic acid-nimisen aineen aroniassa uskotaan parantavan virtsateiden toimintaa, mikä on erityisen tärkeää ikääntyville ihmisille.
Marja-aronia sisältää:

  • Betakaroteenia, B1-, B2-, B6-vitamiineja, C-, E- ja K-vitamiinia,
  • Anthosyanideja, polyfenoleja, kvinik happoa
  • Booria, jodia, kuparia, mangaania, magnesiumia, molybdeeniä ja rautaa

 

Mustikka ( Vaccinium Myrtillus) (bilberry, blueberry, Blaubeer, Heidelbeer )
Vanhemmat ihmiset tuntevat mustikan sen kyvystä parantaa vatsatauteja ja flunssaa. Jos työskentelet paljon PC:llä tai näyttöpäätteellä tai jos ajat paljon autolla pimeään aikaan, nauti säännöllisesti mustikkaa. Se parantaa näkökykyäsi, sillä jo toisen maailmansodan aikana se tiedettiin ja lentäjille annettiin säännöllisesti mustikkaa hämäränäkökyvyn parantamiseksi

Marjat sisältävät flavonoideja, hydrokinonia, natriumia, neomyrtilliiniä, mangaania, omenahappoa, rautaa ja ursolihappoa. Uskotaan, että mangaanin puute on yhteydessä syöpäsairauksien syntymiselle.

Marjojen pigmentissä olevat antosyanidit vahvistavat verisuonten seinämiä ja auttavat siten verenkiertoa yleisesti ja ehkäisevät verisuonten kalkkeutumista ja esim peräpukamia. Mustikka vähentää silmien rasitusta ja parantaa hämäränäköä hiussuonten verenkiertoa nopeuttamalla. Nopeutunut verenkierto nopeuttaa silmän reagointia valaistuksen muutoksiin. Sen lisäksi, että se voimistaa silmien verenkiertoa, se myös lisää kemikaalia, joka voimistaa silmistä tulevien elektronisten impulssien voimaa aivoissa.

Marjojen sisältämä tanniini vaikuttaa limakalvoja vahvistavasti ja siten estää bakteerien ja virusten tunkeutumisen vereen. Tästä syystä mustikkaa on käytetty tulehdusten hoitoon, varsinkin suun ja suoliston osalta. Se myös vahvistaa mahahaavapotilaiden limakavoja.

Eräs Yhdysvaltalainen yliopisto katsoi mustikan tärkeimmäksi kaikista tutkitusta kasvista, koska sillä havaittiin voimakkaita antioksidanttisia vaikutuksia. Tutkimus totesi myös mustikan sisältävän useita kymmeniä syöpää ehkäiseviä aineyhdisteitä. Kuten: betakaroteeni, katekinit, kumariinit, kvertsetiini ja rutiini.

Myös muissa yliopistoissa on todettu mustikan antosyanidien vähentävän verisuonten kolesterolivaurioita erityisesti aivoissa. Kanadalaisissa kokeissa on todettu mustikan tuhoavan polioviruksen sata prosenttisesti, minkä uskotaan olevan pääosin mustikan suuren tanniinipitoisuuden ansiota.

Erään tutkimuksen mukaan mustikan flavonoidit myös alentavat veren pahan kolesterolin (LDL) tasoa

Mustikan lehtien sisältämä inuliini on eduksi diabeetikoille ja myös se auttaa suun ja nielun tulehduksiin

Mustaherukka ( Ribes nigrum ) ( black currant, swarze Johannisbeere )
Sisältää eteerisiä öljyjä, C- ja B- vitamiinia ja flavonoideja erittäin runsaasti. Tutkimuksissa on todettu mustaherukan C-vitamiinin kestävän erittäin hyvin säilytystä. Sekä lehtiä että marjoja voidaan käyttää. Mustaherukan marjojen kuivattuja kuoria käytetään Ruotsissa ripulilääkkeenä niiden sisältämien, bakteereita tappavien antosyaani falvonoidien vuoksi. Mustaherukan antosyaniidien on todettu suojelevan verisuonien seinämiä kolesterolin aiheuttamilta oksidoitumisvaurioilta. Mustaherukka nostaa vastustuskykyä, poistaa tulehduksia ja parantaa aineenvaihduntaa. Sitä käytetään hoitamaan flunssaa, anemiaa, yskää, koliikkia, migreeniä. Eräät oppaat mainitsevat sen vahvistavan verisuonia, alentavan kuumetta ja lievittävän reumaattisia kipuja. Mustaherukan lehtiä voidaan käyttää hapatusprosesseissa maitohappo- bakteeritoiminnan kiihdyttämisessä.

Karpalo ( Vaccinium macrocarpon ) ( cranberry, Moosbeere)
Karpalo sisältää erittäin runsaasti sitruunahappoa ja lisäksi siinä on myös omena- ja bentsoehappoa. Pohjois- Amerikassa karpaloa viljellään tuhansilla tiloilla. Se on ollut siellä tärkeä C- vitamiinin lähde talvella. Nykyisin karpaloa arvostetaan, koska sillä on kyky auttaa munuaisten ja virtsateiden infektioiden hoidossa irrottamalla bakteereja kasvualustastaan. Vaikka puolukallakin on samantapaisia vaikutuksia sitruunahapposisältönsä vuoksi, vain mustikka vetää vertoja karpalolle antibakteerisissa ominaisuuksissa.

Puolukka ( Vaccinum vitis-idaea )( lingonberry, Preiselbeere )
Puolukka on niin hapan marja, että se säilyy viileässä ilman säilöntäaineitakin. Säilyminen perustuu puolukan sisältämiin sitruuna ja bentsoehappoihin. 1800 luvun loppupuolella alettiin puolukkaa tutkia lääketieteellisesti. Puolukan havaittiin tehokkaasti tappavan virtsatien bakteereja. Bakteerien aiheuttamat tulehdukset näyttivät parantuvan ilmiömäisesti puolukkaa nauttimalla. Rautavaara kertoo puolukan edistävän vatsan, sapen ja maksan toimintaa.

Ohion yliopiston professori Anthony Sobota selvitti, miten puolukka estää bakteeriperäiset tulehdukset. Puolukka kykenee estämään bakteerien kiinnittymisen suolien seinämiin ja näin ne huuhtoutuvat virtsan mukana ulos. Puolukka myös vähentää vatsan käymisprosesseja.

Puolukan kiiniinihappo aiheuttaa virtsan happopitoisuuden nousun. Happopitoinen virtsa on antibiootti, joka tuhoaa bakteerit. Puolukka on niin tehokas antibiootti , että se on osoittautunut tuhoavan bakteerit vielä 1 prosenttisena liuoksenakin. Tutkimusten mukaan puoli litraa puolukkamehua alkaa vaikuttaa 1 –3 tunnin kuluttua ja vaikutus säilyy yli 12 tuntia. Puolukkaa ei kuitenkaan tule nauttia päivittäin, koska terve ihminen on emäksinen eikä hapekas.

Orapihlaja ( Crataegus oxyagantha ) ( hawthorn, Weissdorn )
Auttaa verenkiertohäiriöihin tehostamalla verenkiertoa, vahvistamalla sydäntä ja alentamalla verenpainetta ja – kolesterolia. Se estää verisuonten kalkkeutumista ja lisää lihasten kestokykyä sekä tehostaa aineenvaihduntaa. Sisältää B- ja C- vitamiineja, rautaa ja sinkkiä . Sisältää myös runsaasti quercentin, vitexin, hyperosid ja katekin nimisiä flavonoideja, joiden ansiosta orapihlaja on erittäin antioksidanttinen. Se sisältää triterpeenejä, antosyanideja, saponiineja, tanniinia ja puriineja kuten adenosin, adenin ja guanin. Useiden lähteiden mukaan sillä on stressiä ja hermoja laukaisevia vaikutuksia. Orapihlajasta voidaan käyttää sekä lehtiä että kukkia ja marjoja.

Pihlaja ( Sorbus aucuparia )( engl. Rowan, mountain ash, saksal Eberesche, Vogelbeere )
Pihlajan marjoja on käytetty paitsi vahvistavana lääkkeenä, myös kihtiin, kuumetauteihin, peräpukamiin, munuaistauteihin, reumaan, ruokahalun kohottamiseen, ummetukseen ja diureettisena eli virtsan eritystä lisäävänä lääkkeenä. Pihlajanmarjalla on korkea C-vitamiinipitoisuus ( n 100 mg/g ), kolminkertainen appelsiiniin nähden. Marjoissa on myös erittäin runsaasti karoteeneja, kaliumia, kalsiumia, fosforia, magnesiumia, rautaa ja fluoria. Uusimpien tutkimusten mukaan pihlaja vähentää veren kolesterolia ja parantaa maksan rasva-aineenvaihduntaa. Marjojen urasloli- ja oleiinihapot vahvistavat hermostoa, alentaa verenpainetta, poistavat nestettä ja vahvistavat sydäntä. Uusimmissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että pihlajanmarjoissa on myös runsaasti flavonoideja. Pihlajanmarjojen sisältämät sorbin- ja parasorbinhappo ovat hyvin lievästi myrkyllisiä, mutta niitä käytetään virallisina säilöntäaineina ( E200 )

Punaherukka ( Ribes rubrum )
Marjat sisältävät runsaasti pektiiniä, joten se hyytelöityy helposti. Lehdet ovat erittäin vitamiinipitoisia ja niistä on löydetty hyvin korkeita C- vitamiinipitoisuuksia. Punaisen viinimarjan on uskottu edistävän verenkiertoa ja puhdistavan verta, alentavan kuumetta ja auttavan vatsavaivoihin

Ruusunmarja ( Rosa canina ) (rose (hip) Heckenrose )
Ruusunmarja on C-vitamiinirikkain kaikista marjoista (1000-3000 mg / 100 g ). Lisäksi se sisältää eteerisiä öljyjä, kartenoideja, E-vitamiinia, pektiiniä jne. Lukuun ottamatta C- ja A- vitamiinia ei ruusunmarjassa juuri ole muita vitamiineja, mutta sitäkin runsaammin kuituja ja mineraaleja kuten: natrium, kalium, magnesium ja kalsium. Sitä on käytetty lähinnä vilustumistautien hoidossa ja verenkiertoa tehostamaan teesekoituksissa. Nykyään ruusunmarjan on todettu laskevan veren kolesterolitasoa, lisäävän sapeneritystä ja vahvistavan maksaa. Ruusujen eteeriset öljyt ovat tulehduksia ja mikrobeja estäviä ja parantavat kudosten uusiutumista sekä lisäävät sappinestettä.

1980-luvulla ruusunmarjasta tuli sattumalta täsmälääke niveltulehdukseen, kun tanskalainen maanviljelijä sai ystävältään ruusunmarjahillopurkin lahjaksi. Hän totesi sen helpottavan nivelrikko-oireitaan paljon paremmin kuin perinteiset lääkkeet. Lääketieteellisissä tutkimuksissa on sittemmin tämä todettu tieteellisestikin. Vaikuttava aine on Litozin, jota saadaan jauhetusta ruusunmarjasta. Newsfinder;
npicenter

Schizandra ( Schizandra chinesis )
Schizandraa kutsutaan myös Mongolian viiniköynnöksesi ja se kuului tärkeänä osana kiinalaisten lääkekasvien joukkoon. Kiinalaiset uskoivat schizandran harmonisoivan kehon toimintoja parantamalla elimistön kykyä käyttää happea hyväkseen. Ylhäiset naiset käyttivät schizandraa, koska sen uskottiin parantavan sukupuolinautintoja. Schizandraa myydään luontaistuotekaupoissa Amerikassa tableteiksi puristettuna. Käyttöohjeissa mainitaan, että viimeaikaisissa tutkimuksissa sen on todettu parantavan ruoansulatuselimistön, immuunisysteemin, keuhkojen, maksan ja munuaisten toimintaa. Sen sanotaan paitsi harmonisoivan elimistön toimintaa myös parantavan henkistä tasapainoa.