Eläinkunnan tuotteet

Hunaja ( honey, Honig )

Kuumentamaton hunaja sisältää n 20 erilaista entsyymiä ja 17 aminohappoa, monityydyttämättömiä rasvahappoja. Useissa ulkomaisissa, kirkkaissa hunajalaaduissa ovat vitamiinit ja entsyymit tuhoutuneet, koska hunaja on kuumennettu. Suomessa hunajaa ei yleensä kuumenneta, minkä vuoksi se on kiteistä eikä kirkasta.

Hunaja sisältää foolihappoa, biotiinia, niasiinia, riboflaviinia, tiamiinia, pantoten happoa (= B1,2,3,5,6,7,12 -vitamiineja). Kivennäis- ja hivenaineita kuten; kalsium, fosfori, natrium, kalium, rauta, sinkki, pii, kupari, kromi, magnesium, molybdeeni, titaani.

Hunaja auttaa tuhoamaan bakteereita, edistää ruoansulatusta ja parantaa suolen toimintaa. Muinaisessa Egyptissä, Kreikassa ja Roomassa hunaja oli tärkeä sotahaavojen antiseptointiaine. Tämä vaikutus saattanee johtua paljolti sokerista, mutta myös muista hunajan sisältämistä aineista, koska kokeissa on saatu samoja tuloksia, vaikka sokeri on poistettu hunajasta. Suun kautta nautittu hunaja vaikuttaa samalla tavoin antiseptisesti ruoansulatuskanavassa.

Hunajan uskotaan myös vaikuttavan allergioita ehkäisevästi ja rauhoittavasti. Rauhoittava vaikutus saattaa johtua pääosin sokerista, joka vapauttaa aivoissa serotoninia, joka johtaa aivoaktiviteetin alentumiseen ja siten auttaa esim unen saantia. Hunajan uskotaan vaikuttavan positiivisesti sydän- ja verisuonitautien hoidossa, immuniteettia kohottavasti sekä ihoa parantavasti. Hunajalisä saattaa olla tärkeä sen vuoksi, että kehittyneissä teollisuusmaissa lannoituksesta huolimatta pellot ovat köyhtyneet, eivätkä viljatuotteet näin ollen anna tarpeeksi hivenaineita ihmiselle.

Hunajalla on kyky tasapainottaa ihmisen hormonitoimintaa. Sillä katsotaan myös olevan positiivisia vaikutuksia reumatismin oireisiin ja yleisesti vanhenemisprosessia ehkäisevästi. Hunaja voi olla vahingollista alle vuoden ikäisille lapsille, joiden ruoansulatuskanava ei ole vielä kehittynyt riittävästi.

Jogurtti ( yogurth, Jogurth )

Sisältää korkealaatuisia valkuaisaineita, kivennäisaineita ja entsyymejä. Se sisältää kaikkia vitamiineja ja mikä tärkeintä myös vaikeasti saatavia B12- ja D- vitamiineja. Jogurtin sisältämät lactobacillus bakteerit aiheuttavat, että se imeytyy elimistöön erittäin helposti ja nopeasti. Lactobacillus bakteerit estävät kuona-aineiden mätänemistä paksusuolessa tuhoamalla mädättäjäbakteereja ja kaikkia muitakin vahingollisia bakteereja: Näin jogurtti parantaa ripulin ja pitää ruoansulatuskanaviston kunnossa. Tästä taas seuraa ravinteiden parempi imeytyminen, yleiskunnon ja immuniteetin parantuminen. Immuniteetin parantumisen on myös havaittu johtuvan jogurtin kyvystä aktivoida elimistön vasta-aineiden ja tappasolujen tuotantoa.

Jogurtti on myös antibiootti, joka tuhoaa lukuisia taudinaiheuttaja bakteereja, mutta ei vahingoita lainkaan elimistölle hyödyllisiä bakteereja. Jogurttia on tutkittu tieteellisesti laajasti ympäri maailmaa ja siitä on löydetty seitsemän voimakasta antibioottisesti vaikuttavaa ainetta, jotka pystyvät tuhoamaan esim salmonella-, botuliini- ja stafylokokki- bakteereja.

Kokeissa on myös havaittu, että jogurttia säännöllisesti nauttivat kärsivät paljon vähemmän flunssatulehduksista kuin muut. Toisissa kokeissa taas on havaittu säännöllisesti jogurttia nauttivien sairastuvan vähemmän syöpäsairauksiin, varsinkaan paksusuolen syöpään. Jogurtin on havaittu pystyvän hidastamaan entsyymitoimintaa, joka johtaa paksusuolessa syöpää aiheuttavien aineiden muodostumiseen. Jogurtti sisältää E2 nimistä prostaglendiineihin kuuluvaa hormonia, joka suojelee vatsakalvoa esimerkiksi tupakan ja alkoholin haitallisilta vaikutuksilta. Vähärasvaisessa jogurtissa näitä hormoneja on vähemmän kuin tavallisessa jogurtissa. Kokeissa on myös havaittu jogurtin pystyvän alentamaan nopeasti veren kokonaiskolesterolia ja samanaikaisesti korottamaan hyvän HDL kolesterolin määrää.
Acidofilus bakteereja tarvitaan B- ja K- vitamiinien valmistukseen suolistossa, joten terveysvaikutukset tulevat myös tätä kautta.

Lohi ( salmon, Lachs )

Sisältää hyvänlaatuisia Omega3 rasvahappoja. Kalanrasvahapot EPA ja DHA estävät veren paakkuuntumista yhtä hyvin kuin aspiriini. Mitä enemmän rasvaista kalaa syö, sitä enemmän laskee pahanlaatuisen ( LDL ) kolesterolin osuus kokonaiskolesterolista. Näin tietysti sillä ehdolla, että kala ruokavaliossa korvaa rasvaisen lihan eikä ole vain lisuke. Normaalissa punaisessa lihassa on Omega 6 rasvahappoja, jotka kiihdyttävät pahanlaatuisten prostaglandiini hormonien tuotantoa. Rasvaisen kalan Omega 3 rasvahapot taas edistävät entsyymitoimintaa, joka estää pahanlaatuisten prostaglandiinien tuotannon ja siten parantavat immuniteettia, vähentävät tulehduksia ja estävät veren paakkuuntumista. Prostaglandiinien syyksi lasketaan suuri joukko yleisimpiä tautejamme: syöpä, astma, verisuonitaudit ja immuunisysteemin häiriöt.

Lohi, silakka ja makrilli sisältävät lisäksi myös jodia, kalsiumia, fluoria, kuparia, piitä, seleeniä, E-, B6 ja B7 vitamiineja sekä coQ10 entsyymiä. Hyvin suuri osa ravintomme D-vitamiinista saadaan kalasta. Varsinkin ahven sisältää sitä runsaasti. Eräät tutkijat ovat todenneet, että kalan sisältämä aminohappo, tyrosiini, stimuloi aivojen hermoärsykkeitä ja siten parantaa ajattelukykyä.

Eskimot saavat suurimman osan kaloritarpeestaan eläinrasvasta ja silti heillä on erittäin alhainen sydän- ja verisuonitautisairastuvuus. Tämä johtunee siitä, että heidän nauttimansa rasva on pääosin EPA ( C22,5 ) ja DHA ( C22,6 ) super monityydyttämättömiä rasvahappoja, joita he saavat meren eläinkunnasta. Tutkimusten mukaan näyttäkin siltä, että 2 kertaa viikossa nautittu kala-ateria alentaa sydän- ja verisuonitauteja 30 %. Saksalaisessa tutkimuksessa todettiin sydän- ja verisuonitauteja sairastavilla 50 % alempi kuolleisuus sillä ryhmällä, joka sai kalaravintoa kaksi kertaa viikossa. Kalaöljyjä sisältävät kapselit eivät kokeissa ole alentaneet veren LDL kolesterolia.

Maito ( milk, Milch )

Maidon tiedetään olevan hyödyllinen sen kalsium- ja D-vitamiini pitoisuuden vuoksi. Kalsium vähentää osteoporoosi riskiä, mutta se toimii myös ruoansulatuselimistössä sappihappojen myrkkyjen vasta-aineena. Tämän vuoksi maidon uskotaan vähentävän suolistosyövän vaaraa.

Maidon sisältämän A-vitamiinin uskotaan vahvistavan keuhkojen solukkoa ja siten vähentävän keuhkotauteja. Useissa tutkimuksissa on myös havaittu maidon vielä selittämättömällä tavalla vähentävän maksan kolesterolin tuotantoa. Maidon prostaglandiineihin kuuluva E2 rasvahappo näyttäisi tutkimusten mukaan suojaavan ruoansulatuselimistön seinämiä myrkyllisiä aineita ja happoja vastaan. Maidossa on myös todettu olevan vasta-aineita tulehduksia ja viruksia vastaan. Se myös vähentää selvästi hampaiden karies alttiutta.

Mitä enemmän maitoa on käsitelty säilyvyyden lisäämiseksi, sitä vähemmän siinä on tehoaineita tallella. Maitohappokäyminen kuitenkin sekä lisää säilyvyyttä että parantaa maidon terveydellisiä ominaisuuksia.